Moni taho on jo jonkin aikaa ennustanut asuntokaupan piristymistä, mutta matelu vain jatkuu. Tilastokeskuksen mukaan kiinteistönvälittäjien kautta tehtyjen asuntokauppojen määrä laski helmikuussa noin 15 prosentilla vuoden takaisesta, ja kauppa kävi nihkeästi jo tuolloin.

Kauppa vaikuttaa käyneen hitaasti myös maaliskuussa. OP Kodin kiinteistönvälittäjien välittämien asuntojen ja kiinteistöjen kauppamäärä (yhteensä 639) laski 19 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. OP Kodista kerrotaan, että tämän vuoden tammi-maaliskuu oli kauppamäärillä mitattuna hiljaisempi kuin mikään muu vuosineljännes tällä tai viime vuosikymmenellä.

− Asuntokauppa junnaa nyt hiljaisena, eikä kaivattua valonkajoa näy vieläkään. Maaliskuun lukuja laski kuukauden viimeisillä päiville osunut pääsiäisviikonloppu, joka omalta osaltaan vähensi tehokkaita kauppapäiviä, mutta ilman sitäkin luvut olisivat matalat, sanoo OP Kodin johtaja Lasse Palovaara.

Myös asuntojen hintojen lasku jatkuu. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat helmikuussa koko maassa 5,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Ne kuitenkin nousivat 1,4 prosenttia tammikuusta. Hinnat laskivat eniten Vantaalla ( -10,4 prosenttia), Helsingissä ( -7,1 prosenttia) ja Oulussa ( -6,8 prosenttia).

− Kysyntää poreilee pinnan alla, mutta markkinoiden joukkopsykologia pitää ostajia jarrupolkimella vielä alkuvuonna, kun yleinen epävarmuus käy kuluttajien hermoille. Laskevien hintojen aikana kun on tapana uskoa laskun jatkuvan, vaikka taloudesta saataisiinkin myös myönteisiä signaaleja, analysoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen.

Hänen mukaansa asunnon keskimääräinen myyntiaika on käytännössä tuplaantunut pääkaupunkiseudulla korona-ajan tilanteesta.

Ostajat etsivät isompia asuntoja

OP Kodin mukaan ostajat etsivät tällä hetkellä erityisesti suurempia asuntoja, joihin ei tarvitse tehdä remonttia. Markkinoilla on kuitenkin tarjolla nyt erityisesti yksiöitä ja kaksioita.

− Nykypäivän kolmikymppinen ensiasunnon ostajakaan ei välttämättä osta ensimmäiseksi asunnokseen niitä pieniä asuntoja, joista tällä hetkellä ainakin pääkaupunkiseudulla on paljon tarjontaa, Palovaara sanoo.

− Jatkossa on kiinnostavaa seurata, miten erikokoisten asuntojen kysyntä kehittyy, kun kauppa viimein virkistyy. Tähän asti on usein ajateltu, että kun yksin asuvien määrä kasvaa, lisääntyisi samalla myös kiinnostus pienempiä asuntoja kohtaan. Juuri nyt pieniä asuntoja on kuitenkin markkinoilla kysyntään nähden runsaasti, ja suurempia asuntoja rakennetaan niukasti, vaikka juuri niille olisi kysyntää enemmän.

Nuoret eivät pidä omistusasuntoa yhtä järkevänä kuin ennen

Suomalaisnuoret eivät pidä omistusasunnon hankintaa niin hyvänä tapana vaurastua kuin ennen, selviää Danske Bankin Ensiasunnon ostajat 2024 -tutkimuksesta. Siinä selvitettiin 18–39-vuotiaiden näkemyksiä ensiasunnon ostamisesta ja omistamisesta.

Vastaajista 63 prosenttia perustelee asunnon ostamista taloudellisella järkevyydellä. Edellisessä, vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa samoin ajatteli 72 prosenttia vastaajista. Edellisessä tutkimuksessa myös 37 prosenttia vastaajista piti omistusasumista halvempana vaihtoehtona kuin vuokraamista, mutta nyt näin ajattelee vain 24 prosenttia vastaajista.

Tutkimuksen mukaan asunnon hankintaa hidastavat nyt erityisesti korkeat hinnat, oma tulotaso ja säästöjen puute. Asuntojen hinnat haittaavat kahta kolmesta ensiasunnon ostajasta tällä hetkellä, mikä on selvästi enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

− Tilastot kuitenkin kertovat, että asuntojen hinnat ovat tällä hetkellä edullisempia suomalaisten tulotasoon nähden kuin kaksi vuotta sitten. Tutkimuksen mukaan useimmat ensiasunnon ostajat etsivät itselleen ensisijaisesti kotia, eivät sijoituskohdetta.

Asumisen valintoja ei pidäkään tarkastella ainoastaan taloudellisesta näkökulmasta vaan huomioida omat tarpeet ja toiveet laajemmin, huomauttaa Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala.