Digieuron tarkoituksena on luoda turvallinen institutionaalinen digitaalinen valuutta. Digieurot kuitenkin toimivat keskitetyn järjestelmän sisällä, jossa ulkopuolisella taholla on mahdollisuus päättää, kuka varallisuutesi omistaa. Bitcoin tarjoaa tähän vaihtoehdon, jossa käyttäjä itse päättää, kuka hänen varallisuutensa todellisuudessa omistaa.
Digitaalinen euro on tulossa. Euroopan keskuspankki on aloittanut digieuron valmistelun sen käyttöönottoa varten. Ensi vuoden aikana alkavassa testivaiheessa euroalueen pankit mukaan lukien Suomen Pankki ja OP Pohjola testaavat sen käyttöä maksutilanteissa. Tavoitteena on mahdollistaa uudenlainen eurooppalainen digitaalinen maksuväline.
Hanketta markkinoidaan turvallisena ja nykyaikaisena tapana käyttää euroa. Mutta ennen kuin otamme uuden rahajärjestelmän käyttöön, meidän pitäisi kysyä paljon perustavampi kysymys:
Kuka kontrolloi rahaa?
Tämä on kysymys, johon digieuro ja Bitcoin antavat täysin erilaisen vastauksen.
Digieuro: turvallinen, mutta keskitetty
Digieuron on tarkoitus olla keskuspankkirahaa digitaalisessa muodossa. Sen arvo olisi sama kuin käteisellä eurolla, eikä sen tarkoituksena ole olla sijoituskohde. Se voisi tarjota vakaan digitaalisen maksuvälineen, joka toimii myös offline-tilanteissa (mahdollisten konfliktitilanteiden aikana) ja vähentää Euroopan riippuvuutta ulkopuolisista maksujärjestelmistä.
Tässä tulee kuitenkin muistaa, että digieuron käyttäjä toimii edelleen keskitetyn järjestelmän sisällä, jossa järjestelmällä on ylläpitäjät, säännöt, lainsäädäntö ja valvontamekanismit. Tämä on samalla sen vahvuus ja heikkous, koska nykyisessä oikeusvaltiossa luotamme siihen, että näitä mekanismeja ei käytetä väärin sen käyttäjiä vastaan.
Mutta teknologiaa suunniteltaessa pitäisi ajatella myös seuraavaa vuosikymmentä – ja seuraavaa sukupolvea.
Mitä tapahtuu, jos järjestelmän säännöt muuttuvat?
Digieuron ohjelmoitavuus kritiikin kohteena
Digieuron kriitikot puhuvat usein ohjelmoitavasta rahasta. Euroopan keskuspankki on kuitenkin torjunut ajatuksen, että digieurosta tehtäisiin rahaa, jota viranomainen voisi ohjelmoida esimerkiksi sallimaan tietynlaiset ostokset ja estämään toiset.
Mutta jos digitaalinen raha on järjestelmä, jossa maksut voidaan teknisesti sallia tai estää keskitetysti, järjestelmän tuleva käyttötapa riippuu viime kädessä niistä säännöistä, joiden varaan järjestelmä rakennetaan.
Tämän vuoksi ohjelmoitavuuden sijaan kannattaa puhua ohjelmoitavuuden mahdollisuudesta ja järjestelmän kontrollipisteistä. Rahajärjestelmää ei pidä suunnitella vain hallintoa varten. Se pitää suunnitella myös sen varalta, että hallinto epäonnistuu tehtävässään.
Bitcoinin idea on juuri päinvastainen
Bitcoin syntyi finanssikriisin keskellä ajatuksesta, että rahajärjestelmän ei pitäisi olla riippuvainen yhdestä keskitetystä toimijasta. Bitcoinin rahapolitiikka on kirjoitettu sen protokollaan. Bitcoinien määrä on rajattu noin 21 miljoonaan, eikä yksittäinen keskuspankki voi päättää Bitcoinin tarjonnan lisäämisestä.
Mikään yksittäinen pankki ei voi myöskään päättää, että sinun bitcoin-lompakossasi olevat varat siirretään toiselle. Jos hallitset yksityistä avaintasi, hallitset varojasi. Tätä kutsutaan self-custodyksi.
Se on yksinkertainen idea, mutta sen yhteiskunnallinen merkitys on valtava: omistaminen ei enää edellytä lupaa keskitetyn järjestelmän ylläpitäjältä.
Entä varojen jäädyttäminen?
Keskitetyn rahajärjestelmän vahvuus on, että väärinkäytöksiin voidaan puuttua. Jos esimerkiksi tuomioistuin määrää varojen ulosmittauksesta, järjestelmä kykenee toteuttamaan päätöksen. Mutta sama mekanismi tarkoittaa myös sitä, että keskitetty järjestelmä sisältää teknisen mahdollisuuden rajoittaa tilin käyttöä.
Bitcoinissa tilanne on erilainen. Omassa säilytyksessä olevaa bitcoinia ei voi jäädyttää keskitetyn järjestelmän kautta. Tämä ei tee Bitcoinista lain ulkopuolella olevaa omaisuutta. Bitcoinin omistajaa voidaan edelleen velvoittaa luovuttamaan omaisuutta, ja viranomaiset voivat puuttua bitcoinien vaihtamiseen ja säilyttämiseen liittyvään toimintaan.
Mutta verkon sisällä ei ole keskitettyä pistettä, jonka kautta varoja voitaisiin jäädyttää. Se on Bitcoinin yksi merkittävimmistä ominaisuuksista.
Käteinen ja Bitcoin puolustavat samaa periaatetta
Käteinen antaa ihmiselle mahdollisuuden käyttää rahaa ilman pankkitiliä ja ilman, että jokaisesta maksusta syntyy samanlainen digitaalinen tietojälki kuin sähköisessä maksamisessa. Bitcoin tarjoaa tähän uudenlaisen digitaalisen vaihtoehdon. Molemmat tarjoavat mahdollisuuden rahaan, jota ei tarvitse käyttää täysin keskitetyn maksujärjestelmän kautta.
Digitaalisen euron ei pitäisi tarkoittaa tämän vaihtoehdon katoamista.
Kuluttajalla pitää olla vaihtoehtoja
Paras järjestelmä on sellainen, jossa kuluttajalla on useita vaihtoehtoja. Digieuro voisi olla vakaa ja helppokäyttöinen maksuväline. Käteinen voisi myös säilyttää asemansa yksityisenä maksuvälineenä. Bitcoin taas voisi tarjota hajautetun vaihtoehdon niille, jotka haluavat itse hallita varojaan ja vähentää riippuvuuttaan keskitetystä rahajärjestelmästä.
Tämä kilpailu on hyvä asia. Jos keskuspankki ja pankit tietävät, että kansalaisilla ei ole vaihtoehtoja, järjestelmässä käyttäjän asema on heikompi. Jos vaihtoehto on olemassa, käyttäjällä on valta päättää.
Lopulta kyse ei ole teknologiasta
Digieuron ja bitcoinin välissä keskustelussa puhutaan paljon lohkoketjuista, maksunopeuksista ja teknisistä ominaisuuksista. Niitä tärkeämpi kysymys on kuitenkin poliittinen ja filosofinen: Kenen pitäisi hallita rahaa?
Digieuron vastaus on keskitetty institutionaalinen järjestelmä, jossa järjestelmän ylläpitäjä päättää rahajärjestelmän tulevaisuudesta. Bitcoin puolestaan on rahajärjestelmä, jossa käyttäjän ei tarvitse luottaa yksittäiseen instituutioon.
Siksi bitcoinin tärkein arvo ei välttämättä ole sen tämänhetkisessä arvostuksessa tai siinä, kuinka moni käyttää sitä maksamiseen. Sen tärkein arvo on siinä, että se tarjoaa vaihtoehdon.
Digieuro voi olla tulevaisuudessa hyvä digitaalinen maksuväline.
Mutta Bitcoin antaa ihmiselle mahdollisuuden sanoa: tämä raha on minun.
Ja juuri tämän mahdollisuuden säilyminen on digitaalisen rahatalouden aikakaudella puolustamisen arvoinen.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
