Tässä Viisaan Rahan juttusarjassa paneudumme arkistojen aarteisiin ja selaamme esiin muistoja vuosien takaa.
Sijoittajalla on usein oma lempinäkemyksensä, johon on helppo jäädä jumiin, huomautti sijoittaja Tomi Salo kolumnissaan Viisaassa Rahassa 6/2016. Tällöin optimisti saattaa uskoa pienimpienkin viitteiden olevan merkkejä kurssinoususta. Salon mukaan riskinä on, että optimisti ostaa myös kalliilla huipulta.
– Ikioptimistin riskinä on mennä mukaan myös yhtiöihin, joiden tulevaisuudennäkymät ovat enemmän toiveiden varassa tai tunnettu yhtiö on kohdannut muuttuneen liiketoimintaympäristön, Salo kirjoittaa.
Hänen kuvailemansa pessimisti taas iloitsee kurssinousuista ja pyrkii ostamaan pohjalta.
– Bearin riskinä on paisuttaa käteiskassaa liiallisesti lykätessään ostoja, kun “kurssit saattavat laskea vielä lisää”, Salo arvioi ja kysyy, onko tavallisella sijoittajalla muuta vaihtoehtoa kuin kallistua jompaankumpaan ääripäähän.
Vastaus on ajallinen hajautus, Salo toteaa.
– Ehkä järkevintä olisi pyrkiä ajalliseen hajautukseen eli osakeostojen jaksottamiseen määrävälein. Olkoonpa tämä kerran kuukaudessa, kolmen, neljän tai vaikkapa kuuden kuukauden välein. Tällöin tunnusluvuin mitattuna houkuttelevia yhtiöitä ostettaessa optimisti ei todennäköisesti osta kurssihuipulla.
