Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Kuva: iStock

10 prosentin säästöasteella pääset Suomen rikkaimpaan kymmenykseen

Vaurastuminen ei ole kaikille ihmisille tärkein tai päällimmäisin asia maailmassa tai edes tila, jota yrittäisivät järjestelmällisesti tavoitella elämässään. Todennäköisesti haastateltaessa useammat ihmiset sanovat perheen, terveyden, turvallisuuden ja ystävien tulevan tärkeysjärjestyksessä ennen varallisuuden kerryttämistä. Mutta on kiistatonta, että taloudellinen hyvinvointi vaikuttaa myös elämässä koettuun onnellisuuteen tai onnettomuuteen.

Mielestäni on turvallista todeta, että vaurastuminen tasoittaa elämän mukana tuomia vastoinkäymisiä ja vähentää merkittävästi stressiä.

Talous on meidän jokaisen elämässä mukana 365 päivää vuodessa, joka ikisenä tuntina päivässä, halusimme sitä tai emme. Oman talouden hallitseminen on siis merkittävässä asemassa luomassa onnellisuutta läpi elämään. Onneksi siihen on nykyään saatavilla monenlaista apua internetistä, esimerkiksi lukiolaisille on tarjolla TATin lukiolaisten sijoittajakoulu.

Koska varallisuus vähentää stressiä ja riippuvaisuutta työstä tai yhteiskunnasta, niin mielestäni taloudellisen hyvinvoinnin tavoittelu sijoittamisen avulla on joka miehen ja naisen oikeus. Tämän vuoksi teen itsekin hemmetisti töitä vapaa-ajallani tarjoamalla ilmaista sisältöä luettavaksi useampaan eri paikkaan, jotta mahdollisimman moni silmäpari altistuisi entisen porilaisen, nykyisen sijoittajan teksteille, jossa käsitellään sijoittamista ja taloutta.

Tänään ajattelin keskustella hieman suomalaisten keskimääräisestä nettovarallisuudesta ja miten me tehdään juuri sinusta osa Suomen rikkainta kymmenystä. Koska lupaus on näin kova, niin pakko aloittaa selventämään asiaa seuraavassa osiossa.

Kymmenen prosentin säästäminen nettotuloista ja sen summan sijoittaminen pitkäjänteisesti kustannustehokkaisiin osakeindeksirahostoihin vie sinut ja perheesi heittämällä Suomen rikkaimpaan kymmenykseen.

Kuulostaako väliotsikon toteamus liian hyvältä ollakseen totta? Siltä se kuulosti myös omaan korvaan ennen kuin aloitin suunnittelemaan nyt silmiesi edessä näkyvää tekstiä. Keskustelin kaverini kanssa remontin tohinassa siitä, kuinka paljon pitäisi säästää (sijoittaminen on pitkäaikaista säästämistä omassa kuplassani, joten puhun säästämisestä ja sijoittamisesta toistensa synonyymeinä) kuukaudessa, jotta pääsisi Suomen rikkaimpaan kymmenykseen normaalin työuran aikana.  Tärkeintä onkin aloittaa selvittämällä teille sen, että kuinka paljon ovat mediaanitulot Suomessa ja kuinka suuri varallisuus vaaditaan rikkaimpaan kymmenykseen pääsemiseksi.

Palkansaajien mediaaniansio kuukaudessa oli 3 217 euroa vuonna 2020 Tilastokeskuksen selvityksen mukaan. 28,3 prosentin veroasteella käteen jäävä summa (nettopalkka) kuukaudessa on siis noin 2 306 euroa. Mediaaniansio tarkoittaa sitä, että tasan puolet suomalaisista tienaa tämän alle ja tasan puolet enemmän kuin tämän verran. Tässä esimerkissä voidaan käyttää keskimääräisen henkilön nettopalkkaa, jotta saadaan luku, joka edustaa suurta osaa suomalaisista.

No entä sitten se rikkaimman kymmenyksen nettovarallisuus? Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien nettovarallisuus vuonna 2019 (valitettavasti ei ollut saatavilla vielä vuoden 2020 lukuja) oli rikkaimmalla kymmenyksellä vähintään 499 700 euroa. Saattaa kuulostaa valtavalta summalta monen perusjampan korvaan, mutta on hyvä muistaa, että tässä puhutaan kotitaloudesta eikä yhdestä henkilöstä. Tämän lisäksi luku sisältää myös muut reaali- ja rahoitusvarallisuudet (kuten asunto, mökki, metsä) eikä pelkästään rahastoja tai osakkeita.

Nyt kun keskimääräiset tulot ovat tiedossa ja tavoite, niin katsotaan miten niihin pääsee yksinkertaisesti ja suurella todennäköisyydellä. Tehdään esimerkkilaskelma juuri korkeakoulusta valmistuneelle nuorelle, joka työllistyy keskimääräisellä palkalla tästä eteenpäin seuraavaksi 40 vuodeksi, joka on vähimmäismäärä työuralle (todennäköisesti lähenee 50 vuotta, mutta tehdään laskelma nyt 40 vuodella).

Esimerkissä nuori säästää 10 prosenttia nettopalkasta (eli 230.6 €/kk) korkeakoulusta valmistumisen jälkeen koko 40 vuoden työuran osakeindeksirahastoon oletetulla keskimääräisellä 7 prosentin vuosituotolla. Tekemällä tämän yksinkertaisen ja suurimmalle osalle täysin mahdollisen tehtävän, hänellä on urakan lopussa sijoitusvarallisuutta 569 938 euroa. Alla vielä kuvaaja, jossa käy ilmi sijoitetun rahan määrä, tuoton osuus ja salkun kokonaisarvo.

Jos asia on näin helppoa, niin miksi kaikki suomalaiset eivät ole varakkaita?

Vastaus on valitettavasti yksinkertainen. ​Suurin osa suomalaisista ei tiedä sijoittamisen mahdollisuuksista ja sen vaikutuksista omaan henkilökohtaiseen talouteen. Tämän lisäksi #veikkauskratia on pitänyt huolen miljoonien eurojen markkinointibudjetillaan, että suomalaiset ovat lottokansaa, jossa lottovoitto on ainoa mahdollinen ja hyväksytty tapa vaurastua.

Koska #veikkauskratian aivopesu on ollut vuosikymmeniä kestävää, niin harva haluaa nähdä vaivaa kymmeniä vuosia varman vaurastumisen eteen, kun on äärettömän hyvällä tuurilla mahdollista päästä maaliin yhdellä täytetyllä lapulla seuraavana lauantaina. Tarkennettakoon kuitenkin sen verran, että siinä missä minäkään en tule koskaan voittamaan lotossa, niin et tule myöskään sinä.

Unelmamaailmassa kymmenen prosentin säästäminen ja sijoittaminen kuukausittain pitäisi olla yhtä selvä asia kuin päivittäinen hampaiden peseminen (Martin Paasin usein mainitsema vertauskuva, jota käytän itsekin häikäilemättä). Ei sitä aina jaksaisi, mutta se on vaan pakko tehdä. Jos tämän saisi iskostettua kaikkien suomalaisten selkärankaan lottonumeroiden raapustamisen sijaan, niin herranjumala jäisi norjalaistenkin öljyrahastot pian suomalaisten selän taakse. Voittakoon huulirasvan voimalla hiihdossa aina, mutta vaurastumisessa voitaisiin vetäistä ohi heistä kuten Mieto konsanaan.

Aloittaminen ja muutoksen tekeminen omassa käyttäytymisessä, aiheesta riippumatta, on aina hankalaa ja monella vaurastumisen aloittaminen saattaa tyssätäkin siihen. Aloittaessa oman talouden kuntoon laittamista, 10 prosentin säästöaste ei välttämättä onnistu heti ensimmäisenä kuukautena, mutta kuitenkin sinnikkään yrittämisen jälkeen uskon sinun pääsevän siihen viimeistään puolen vuoden päästä. Ja parin vuoden tekemisen jälkeen pystyt todennäköisesti tuplaamaankin säästämisen, jos niin tahdot. Näin pääsi ainakin itsellä käymään ihan huomaamatta.

Kilpailu rikkaimpaan kymmenykseen pääsemiseksi on Suomessa olematonta – Mistä saadaan muutos tähän?

Sijoittaminen on demokratisoitunut viime vuosien aikana ja yhä useampi suomalainen on rahasto- tai osakesäästäjä, mikä kehityksenä on erinomainen. Toivoisin kuitenkin niin jokaisen suomalaisen ihmisen kuin yhteiskunnan kannalta, että kilpailu rikkaimpaan kymmenykseen pääsemiseksi olisi vaikeampi. Tällä hetkellä sinne päätyy silmät kiinni kädet selän takana sidottuna, kunhan säästää 10 prosenttia kuukaudessa keskimääräisistä tuloista, sen enempää ymmärtämättä yhtään sijoittamisesta tai talouden toiminnasta.

Miten ihmiset saataisiin siis joukolla parantamaan omaa taloudellista tilannettaan? Muutos voisi lähteä liikkeelle poliitikoista ja heidän näyttämästä esimerkistään. Tällä hetkellä keskimääräisen poliitikon rahoitusvarallisuus on niin olematonta, että itseäni hävettää heidän puolestaan. En kehtaisi itse mennä päättämään valtion talouteen liittyvistä asioista, jos en osaisi edes omaa taloutta hallita sen vertaa, että ymmärtäisin sijoittamisen merkityksen tärkeyden vaurastumisessa. Minkälaista esikuvaa näytetään suomalaisille sillä, että kansanedustajan 6 614 euron palkkatuloista ei säästetä käytännössä mitään sijoituksiin vaan kaikki on parhaimmillaankin vain oman talon seinässä? Game of Thronesin tunnetun kohtauksen sanoin voin todeta vain: ”Shame, Shame, Shame”.

Vaikka ihmiset ovatkin keskimäärin itsekkäitä ja haluammekin kaiken itsellemme, niin tehdään kuitenkin palvelus myös tutuillemme ja koitetaan saada kaikki aloittamaan ja ymmärtämään pitkäjänteisen sijoittaminen merkityksen varallisuuden kerryttämisessä. Siitäkin huolimatta, vaikka se tekisi omasta pääsemisestä rikkaimpaan kymmenykseen vaikeampaa.

Sijoittaminen sisältää aina riskin, mutta sijoittamatta jättäminen on riskinä vielä suurempi erityisesti nykymaailmassa, jossa inflaatio näyttää laukkaavan normaalia nopeammin. Omistaminen on tie vaurastumiseen, mutta se vie oman aikansa. Kirjoitus edustaa kirjoittajan näkemyksiä ja mielipiteitä, eikä se välttämättä edusta Osakeliiton kantaa.

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Vähän säännellyllä kryptomarkkinalla sijoittajan oma vastuu korostuu

Henri Väkeväinen

Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta

Mistä on pienet sijoitustuotot tehty?

Sini Saarni

Kirjoittaja on taloustieteen opiskelija Aalto-yliopistossa.

Lakimiehen vinkit: Hoida henkivakuutus kuntoon

Niina Kosunen

Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat.
FB: Lakitoimisto Kunnes 
Insta: lakitoimisto_kunnes
 

Osaatko lukea taloyhtiösi tilinpäätöstä?

Sanna Hughes

Kirjoittaja on Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja

Kolme osakevalintaa vuodelle 2024

Timo Heikkilä

Sijoittaja.fi:n perustaja sekä hallituksen puheenjohtaja (KTM, TMC, HHJ)

Optimisti iloitsee – nuori sijoittaja, älä menetä toivoasi

Mari Hannola-Antikainen

Kirjoittaja on nuorten talousosaamiseen erikoistunut asiantuntija Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -organisaatiossa.