Saksan, Norjan ja Tanskan verottajilta osinkojen lähdeveroja täytyy hakea takaisin itse. Hakemusten käsittely voi kuitenkin viedä pari vuotta.
Osinkokevät on puhkeamassa kukkaan ja monet suomalaiset odottavat jo kädet syyhyten sitä, että saavat listatuista pörssiyhtiöistä osingot arvo-osuustileilleen. Tilastojen mukaan suurimmalla osalla suomalaisista sijoittajista osakesijoitukset kohdistuvat kotimaan pörssiin, mutta rohkeimmat ovat lähteneet sijoittamaan myös Suomen ulkopuolelle.
Suomen rajojen ulkopuolelle lähteminen on järkevää niin maariskin vähentämiseksi kuin toimialahajautuksen aikaansaamiseksi. Molemmat ovat erinomaisia tapoja vähentää osakesalkkuun kohdistuvaa riskiä, koska Suomen pörssistä ei millään löydy kaikkia mahdollisia toimialoja.
Suurimmalle osalle sijoittajista on tuttua listattujen yritysten osinkojen verokäytäntö, jossa osingosta 85 prosenttia on verotettavaa pääomatuloa ja loput 15 prosenttia verovapaata. 30 prosentin pääomaverotuksella tämä tarkoittaa siis 25,5 prosentin osinkoveroa aina 30 000 euroon asti ja 28,9 prosentin verotusta tämän ylittävältä tasolta, jolloin veroprosentti on 34. Tämä on varmasti tuttua kauraa kaikille.
Erityisesti viimeisen parin vuoden aikana olemme saaneet lukea uutisista ja talousartikkeleista, miten laihdutuslääke Ozempic (tai Wegovy) myydään apteekeista loppuun välittömästi uusien erien saapuessa. Käytännössä lääkkeellä on niin kova kysyntä, että ainoa rajoittava tekijä on valmistuskapasiteetti. Ozempicin menestyksen myötä sen kehittäjäyritys, Novo Nordisk, on monien sijoittajien huulilla ja suomalaistenkin osakesalkuissa. Novo Nordiskin omistajat ovat saaneet nauttia viimeisen kolmen vuoden aikana osakekurssin nelinkertaistumisesta, minkä lisäksi tilille on napsahtanut vuosittain kasvava osinko.
Suomella ja monella maalla on olemassa verosopimus, mutta osa maista, kuten Tanska, Saksa ja Norja ovat päättäneet vähät välittää sopimuksesta. Esimerkiksi Tanskalla syynä tähän on ollut monien miljardien eurojen havaitut väärinkäytökset. Suomen ja eri maiden välisissä sopimuksissa on sovittu siitä, että lähtömaahan maksetaan 15 prosentin lähdevero ja loput verosta maksetaan maahan, jossa osakkeenomistaja asuu. Vaikka eräät valtiot eivät seuraakaan verosopimuksia automaattisesti, olet oikeutettu hakemaan takaisin liikaa perityt lähdeverot kyseisten maiden verottajilta. Tässä pitää olla kuitenkin itse aktiivinen, koska muuten et saa liikaa maksettuja lähdeveroja takaisin.
Liikaverotetun lähdeveron voi hakea Norjan, Tanskan ja Saksan veroviranomaisilta. Veroviranomaisten kanssa työskentely voi olla jännittävää, mutta onneksi hakuprosessi on melko yksinkertainen, josta tuonnempana lisää. Listataan kuitenkin vielä tiedot eri maiden osalta alla olevaan taulukoon, jossa on niin kohdemaan lähdevero, liikaverotetun lähdeveron osuus, takaisinperinnän takaraja ja kohdemaan verottajan verkko-osoite.
Jokaisella maalla on omat lähdeveronsa ja takaisin haettava liikaverotetun lähdeveron osuus sekä takaisinperinnän takaraja. Otetaan kuitenkin Tanska laskuesimerkiksi, jotta taulukon luenta helpottuu. Tanska veloittaa ulkomaalaiselta sijoittajalta osingosta 27 prosentin lähdeveron ja verosopimuksen mukainen veroprosentti on 15 prosenttia. Voit hakea Tanskan verottajalta 12 prosenttia liikaverotettua lähdeveroa takaisin (27 prosenttia - 15 prosenttia = 12 prosenttia) SKAT.dk -sivustolta löydettävän palvelun kautta.
Lähdeverojen hakeminen onnistuu sähköisesti kohdemaan verottajan verkkosivuilta, jotka olivat listattuna taulukossa. Jokaisen maan sähköinen lomake on erilainen, mutta kun opit edes yhden, niin osaat tämän jälkeen käyttää niitä kaikkia. Hakuprosessi itsessään menee hyvin samalla tavalla kaikkien kolmen maiden osalta, mutta otetaan esimerkin vuoksi jälleen kerran Tanska, jonka lomakkeen olen täyttänyt useamman kerran ja olen todistettavasti saanut liikaverotetut lähdeverot takaisin. Tarvitset lomaketta täyttäessäsi asiat, jotka ovat listattuna alla olevaan taulukkoon.
Kun olet saanut kaikki edellä mainitut dokumentit ja tiedot koottua, on aika lähteä täyttämään kohdemaan veroviranomaisen sähköistä lomaketta. Sähköiset lomakkeet tarvitsevat sinulta ainakin seuraavat asiat riippumatta kohdemaasta: 1) Henkilökohtaiset yhteystiedot ja henkilötunnus, 2) tilitiedot maksua varten, 3) syyn miksi haet lähdeveroa takaisin (yleensä muotoiltu sivustolla ”Double taxation agreement” tai ”Tax treaty” termillä, 4) Maksettujen osinkojen määrät ennen veroja vuositasolla yritystä kohden, 5) kaikki edellisessä kappaleessa listatut asiat liitetiedostoina. Huomioithan, että yhdenkin liitteen lähettämättä jättäminen todennäköisesti johtaa käsittelyn viivästymiseen. Riippuen tietoteknisistä taidoistasi, lomakkeen täyttämiseen luulisi menevän noin 30 minuuttia 3-5 vuoden lähdeverojen takaisin hakemiseksi. Toisin sanoen aktiivinen osuus prosessissa on hyvin pieni.
Suurin ajallinen panostus lähdeverojen hakemisessa on odottaminen. Erityisesti Norjan ja Tanskan viranomaiset ovat niin ruuhkautuneet, että käsittelyaika voi hyvin olla 1–2 vuotta, vaikka kaikki antamasi tiedot olisivat täysin oikein. Tarvitset siis lehmän hermot. Jos prosessisi viivästyy, pääomallesi maksetaan korkoa.
Kirjoituksen sisältö on koottu niin luotettavista lähteistä kuin mahdollista, mutta en voi taata tiedon virheettömyyttä. Jos päätät seurata ohjetta, vastaat itse tekemistäsi virheistä. Verotukseen liittyvissä kysymyksissä ja epävarmuuksissa on aina hyvä loppukädessä kääntyä verottajan puoleen. Huomaathan, että mitään tekstissä mainittua ei voi soveltaa osakesäästötilille. Osakesäästötilille ostettujen osakkeiden osalta lähdeveroa ei hyvitetä! Tämän lisäksi teksti on kirjoitettu yksityishenkilön näkökulmasta ja ei välttämättä ole sovellettavissa sellaisenaan yritykselle.
Kirjoittaja omistaa artikkelin tekohetkellä Novo Nordiskin osakkeita.
Lähteet:
