Nokian liikevaihto pysyi loka-joulukuussa edellisvuoden tasollaan 6 903 miljoonassa eurossa. Koko tilivuoden aikana liikevaihto oli kasvanut kolme prosenttia ollen 23 315 miljoonaa.

- Viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 6,9 miljardia euroa. Ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta liikevaihto laski 1,0 prosenttia. Ilman vuoden 2019 viimeisen neljänneksen ja vuoden 2018 viimeisen neljänneksen kertaluonteista lisensointitoiminnan liikevaihtoa Nokian liikevaihto kasvoi 1,0 prosenttia, mikä johtui toimialan kysynnän yleisestä parantumisesta ja erityisesti yritysasiakasliiketoiminnan vahvasta kasvusta, jonka taustalla oli tehtäväkriittisten verkkoratkaisujen kysynnän kasvu, Nokia kertoo tilinpäätöskatsauksessaan.

Myös kertaeristä oikaistun tuloksen (ei-IFRS liikevoitto) osalta Nokia ylsi loka-joulukuussa vuodentakaiselle tasolle: voitto oli kasvanut prosentin 1 120 miljoonasta nyt 1 134 miljoonaan euroon. Koko tilivuoden osalta kertaeristä oikaistu (ei-IFRS) liikevoitto oli painunut 2 003 miljoonaan euroon eli kahdeksan prosenttia edellisvuoden 2 180 miljoonasta.

Ei-IFRS liikevoittoprosentti oli viimeisellä neljänneksellä 16,4 prosenttia eli niukasti vuodentakaista parempi, mutta koko vuoden tasolla liikevoittoprosentti oli notkahtanut 1,1 prosenttiyksikköä ollen 8,6.

Raportoitu eli kertaerät sisältävä tulos oli neljännellä neljänneksellä 803 miljoonaa euroa eli peräti 45 prosenttia verrokkijakson 552 miljoonaa parempi. Kuitenkin vuositasolla raportoitua liikevoittoa kertyi 485 miljoonaa euroa – sekin kuitenkin parempi kuin edellisvuodelta plakkarissa ollut 59 miljoonan tappio.

Raportoitu liikevoittoprosentti oli loka-joulukuussa 11,6 eli lähes neljä prosenttiyksikköä vuodentakaista korkeampi. Koko tilivuoden tasolla liikevoittoprosentti oli 2,1, kun edellisvuonna se oli -0,3 prosenttia.

- Vuoden viimeisen neljänneksen tulos oli vahva päätös haastavalle vuodelle. Kehitys oli vahvaa monilla liiketoiminta-alueilla vuosineljänneksen aikana, liikevoitto parani hieman edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta, vapaa kassavirtamme oli vankka ja nettokassamme kasvoi 1,7 miljardiin euroon, toimitusjohtaja Rajeev Suri kommentoi tilinpäätöskatsauksessa.

Säästöt alkoivat näkyä

Laimennettu ei-IFRS tulos per osake loka-joulukuulta oli 0,15 euroa, kun vuotta aiemmin sitä oli 0,13 euroa.

- Tämä johtui ensisijaisesti kustannussäästöohjelman etenemisen jatkumisesta, minkä seurauksena toimintakulut laskivat Networks-, Nokia Software- ja Nokia Technologies -segmenteissä. Bruttokatteen lasku tasoitti tätä osin erityisesti Networks-segmentin Mobile Access -liiketoiminnassa, yhtiö kertoo.

Koko tilivuoden laimennettu ei-IFRS-osakekohtainen tulos oli 0,22 euroa verrattuna edellisvuoden 0,23 euroon.

Viimeisen neljänneksen raportoitu laimennettu osakekohtainen tulos parani 0,10 euroon vuodentakaisesta 0,03 eurosta.

- Kohennuksen takana olivat ensisijaisesti kustannussäästöohjelman etenemisen jatkuminen, alhaisemmat transaktio- ja integraatiokulut, alemmat tuloverot sekä muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan positiivinen vaihtelu. Tätä tasoitti osittain alhaisempi bruttokate johtuen pääsiassa liiketoiminnan suoriutumisesta.

Nokian koko vuoden raportoitu voitto oli 18 miljoonaa euroa ja laimennettu osakekohtainen tulos 0,00 euroa. Edellisvuonna tappio oli 549 miljoonaa euroa ja laimennettu osakekohtainen tappio 0,10 euroa.

Iloisena uutisena Nokia kertoi nettokassansa ja lyhytaikaisten sijoitusten kasvaneen viimeisellä neljänneksellä noin 1,4 miljardilla eurolla heinä-syyskuuhun verrattuna, minkä seurauksena nettokassa oli vuoden lopussa noin 1,7 miljardia euroa.

Yhtiö kuitenkin linjasi aiemmin syksyllä luopuvansa osingonjaosta, kunnes nettokasassa 2,0 miljardia euroa.

- Mitä tulee kassavirran tuottamiseen, suorituksemme parantamiseksi on käynnissä laajoja operatiivisia toimenpiteitä. Kuten kerroimme kolmannen neljänneksen katsauksessamme, hallituksemme on ilmoittanut odottavansa osingonjaon jatkuvan, kun nettokassa-asema paranee noin kahteen miljardiin euroon. Ottaen huomioon kassavirran tyypillisen kausiluonteisuuden, emme odota saavuttavamme tuota tasoa tämän vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Jos ylitämme kahden miljardin euron tason sen jälkeen, hallitus arvioi mahdollisuutta ehdottaa osingon jakamista tilikaudelta 2020, Suri kertoo.

Suri: Takana haastava vuosi, haasteita edelleen edessä

Surin mukaan tästä vuodesta on luvassa hieman viime vuotta parempi, mutta käytännössä yhtiö on kääntänyt katseensa jo ensi vuoteen.

- Jos tarkastelen Nokian koko vuoden 2019 suoritusta, näimme hyvää kehitystä strategisilla painopistealueillamme yritysasiakas- ja ohjelmistoliiketoiminnassa. Enterprise -liiketoiminta suoriutui erittäin hyvin tavoitteessaan saavuttaa kaksinumeroinen myynnin kasvu, markkinat päihittäen. Software -segmentti osoitti pitkän aikavälin potentiaalinsa, parantaen kannattavuuttaan vuositasolla. Lisäksi IP Routing -liiketoiminta jatkoi asemansa huomattavaa vahvistamista, lisäten merkittävästi markkinaosuutta ja parantaen kannattavuuttaan haastavalla markkinalla, ja Technologies -liiketoiminnan kannattavuus säilyi vahvana.

- Tiedämme kuitenkin, että kohtasimme haasteita Mobile Access -liiketoiminnassa ja kassavirran tuottamisessa. Keskitymme tiukasti näihin kahteen alueeseen vuoden 2020 aikana ja uskomme tämän olevan asteittaisen parannuksen vuosi, kun käynnissä olevat toimenpiteemme alkavat tuottaa tulosta.

Toimitusjohtajan mukaan Mobile Access -liiketoiminnassa odotetaan kehitystä, jota tukevat ”5G Powered by ReefShark” -tuotevalikoiman toimitusten kasvu, tuotekustannusten alentuminen, parempi asiakassopimusten kaupallinen hallinta ja palveluliiketoiminnan operatiivisen suorituksen vahvistuminen.

Kaikkiaan Nokia ennakoi alkaneesta vuodesta parannusten aikaa.

- Vaikka uskon, että vuosi 2020 tuo mukanaan haasteita, luotan siihen, että olemme ottamassa oikeita askeleita, jotka mahdollistavat jatkuvan parannuksen tämän vuoden aikana ja asemoivat meidät vahvempaan vuoteen 2021, Suri toteaa.

Osinkoa ehkä vuoden päästä

Nokian hallitus päätti lokakuun lopulla keskeyttää osingonjaon ja päätti, ettei tilikauden 2018 osinkojen kolmatta ja neljättä neljännesvuosittaista erää makseta.

Hallituksen mukaan toimilla voidaan a) taata Nokian kyky lisätä 5G-investointeja, b) jatkaa investointeja kasvaville yritysasiakasliiketoiminnan ja ohjelmistojen strategisille painopistealueille ja c) vahvistaa Nokian kassa-asemaa.

- Tämä oli linjassa Nokian osinkokäytännön kanssa, jonka mukaan osinkopäätökset tehdään kassa-asema ja odotettavissa oleva kassavirta huomioiden. Hallitus odottaa osingonjaon jatkuvan, kun nettokassa-asema paranee noin kahteen miljardiin euroon, ottaen huomioon odotettavissa olevan kassavirran.

Jatkossa hallitus päättää varojenjaosta erikseen ja päätös julkistetaan osavuosikatsausten yhteydessä.

- Koska odotamme vuoden 2020 kassavirtojemme olevan samalla tavalla kausiluontoisia kuin vuonna 2019, arvioimme nettokassan olevan alle kaksi miljardia euroa kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Koska osinkoja maksettaisiin aikaisintaan vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, uskomme, että on käytännöllisempää huomioida tämä mahdollinen osingonmaksukyky tilikauden 2020 osingonjakoehdotuksessa. Tämän vuoksi hallitus ei ehdota osingonjakoa tilikaudelta 2019 eikä osingonjakoa koskevaa valtuutusta. Vuoden 2020 viimeisen neljänneksen jälkeen hallitus arvioi mahdollisuutta ehdottaa osingonjakoa tilikaudelle 2020, huomioiden nettokassan ja näkymät vuodelle 2021, tilinpäätöskatsauksessa linjataan.

Näkymät varovaiset

Nokian näkymäohjaus oli linjassa kolmannella neljänneksellä annettujen, laskeneiden arvioiden kanssa. Yhtiö odottaa osakekohtaisen laimennetun tuloksensa (ei-IFRS) olevan 0,25 euroa +/- 0,05 euroa. Ei-IFRS liikevoittoprosentin odotetaan olevan 9,5 prosenttia haarukalla +/- 1,5 prosenttiyksikköä ja jatkuvan vapaan kassavirran olevan positiivinen.

- Nettokäyttöpääoman hallinnan ja operatiivisen tuloksen parantumisen odotetaan tukevan yhtiön jatkuvaa vapaata kassavirtaa koskevia näkymiä, mitä Technologies -segmentin voiton ja vapaan kassavirran suurempi ero vuonna 2020 osittain tasoittaa, yhtiö arvioi.

Networks- ja Software-segmenttiensä Nokia ennakoi ”menestyvän jokseenkin ensisijaisten kohdemarkkinoidemme mukaisesti, joiden arvioidaan pysyvän lähes ennallaan koko vuonna 2020 ilman valuuttakurssimuutosten vaikutuksia, Kiinaa lukuun ottamatta. Olemme päättäneet jättää Kiinan pois, koska markkinaosuuden tavoitteluun Kiinassa liittyy merkittäviä kannattavuushaasteita ja alueen markkinadynamiikassa on joitakin yksilöllisiä piirteitä”.

Kiinan ohella hankaluuksia voi olla tiedossa Intiassa, missä ”asiakaskysyntä voi heikentyä ja riski kasvaa maan korkeimman oikeuden pidettyä ennallaan päätöksen, jonka mukaan televiestintäyritysten pitää maksaa takautuvia lisenssi- ja taajuusaluemaksuja”.

Nokia myös ennakoi, että koronavirusepidemia saattaa aiheuttaa tilapäisiä häiriöitä sen toimitusketjuihin.

Yhtiö ennakoi kausiluontoisuuden olevan tänä vuonna viime vuoden kaltaista, ja suurimman osan liikevoitosta ja vapaasta kassavirrasta odotetaan syntyvän viimeisellä neljänneksellä.

Kilpailutilanteen Nokia ennakoi jatkuvan voimakkaana kilpailijoiden pyrkiessä kasvattamaan osuuttaan 5G:n käyttöönoton varhaisessa vaiheessa ja vaikuttavan etenkin sen Mobile Access -liiketoimintaan. Yhtiö kuitenkin aikoo nopeuttaa tuotteidensa kehityssuunnitelmia ja parantaa kustannuskilpailukykyään 5G-lisäinvestoinneilla. Niiden on määrä edistää Nokian tuotekustannusten alenemista ja ylläpitää kilpailukyvyn vaatimaa mittakaavaa.

- Jotkin asiakkaat uudelleenarvioivat verkkotoimittajiensa toimintaa tietoturvariskien näkökulmasta, mikä luo lyhyellä aikavälillä painetta investoida pitkän aikavälin hyödyn saavuttamiseksi, Nokia toteaa.

Varovaista toiveikkuutta

Sijoittajat suhtautuivat Nokian lukuihin toiveikkaasti, sillä osake kohosi tulospäivänä Helsingin pörssissä 2,3 prosenttia päätyen 3,7000 euroon.

Helsingin pörssin pääindeksi OMXH päätti vilkkaan tulospäivän 1,1 prosenttia plussalle.

Lue Nokian koko tilinpäätöskatsaus täältä.

Inderesin ensikommentti Nokian koko vuoden tuloksesta.