Mikko Huotarin uusi kirja kysyy, mitä raha on ja miksi se tuntuu selittävän nykyajassa melkein kaiken.
Mitä raha oikeastaan on, mistä se syntyy, mitä sillä voi tehdä ja miksi se hallitsee ajatteluamme niin voimakkaasti? Näihin kysymyksiin Mikko Huotari etsii vastausta kirjassaan “Rahan anatomia – Kadonnutta arvoa etsimässä”. Huotari kuljettaa lukijaa simpukankuorirahan ajoista aina tämän päivän ilmastokriisiin ja turvallisuuspoliittisiin jännitteisiin, jotka muokkaavat rahan ja talouden roolia.
Matkan varrella pysähdytään muun muassa pankkeihin, eläkejärjestelmään ja velan logiikkaan.
Heti ei tule ajatelleeksi, miten monenlaisiin tarinoihin raha liittyy ja miten monissa historian tai henkilökohtaisen elämän käännekohdissa se on ratkaissut koko pelin.
Huotari aloittaa kirjansa sanonnalla ”Siitä puhe, mistä puute” itsekin banaalia hokemaa pahoittelemalla, mutta todistaa virkkeen todeksi. Puheissa näkyy muun muassa kerjäläisiä ja limusiineja Shanghaissa, rahattomien bändireissu Petroskoissa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, muinaisen Mesopotamian aarteita, pankkikriisiin kohtalonhetkiä ja satunnaisen kryptokaupan muikea tuotto.
Sekin selviää, että suomen kielen sana ”raha” on lainattu germaanisista kielistä ja tarkoittaa alun perin kuivunutta eläimen nahkaa. Oravannahkoja, niinpä tietysti.
Rahaistuminen hinnoittelee kaiken
Rahasta on ollut aina puute, ja nyt siitä puhutaan Huotarin mukaan enemmän kuin koskaan. Yhteiskunta on hänen mukaansa ”rahaistunut”: melkein kaikkea mitataan rahassa, myös niitä asioita, joita ei aikaisemmin hinnoiteltu. Hyvinvointi, koulutus, kulttuuri, luonto, turvallisuus ja jopa ihmissuhteiden merkitys käännetään tänä päivän rahan kielelle, kun niille etsitään hintalappua tai tuottavuuslukuja.
Miksi raha tuntuu hallitsevan keskustelua ja päätöksentekoa silloinkin, kun kyse on lopulta arvoista ja siitä, mitä pidämme tärkeänä, Huotari kysyy.
Konkreettisia sijoitusvinkkejä kirjassa ei ole, vaan se tarjoaa monipuolisen ison kuvan rahan arkiseen mutta silti hämmentävän vaikeaan olemukseen. Mielenkiintoisiin esimerkkeihin ja tarinalliseen kirjoitustyyliin on helppo tarttua. Kirjassa rahan merkitystä pohtivat myös muun muassa Sauli Niinistö, Timo Ritakallio ja Suvi-Anne Siimes.
Kirja alkoi hokemalla, ja sellaiseen se myös päättyy. ”Raha on hyvä renki, mutta huono isäntä”, Huotari toteaa. Kun rahasta tulee mittari kaikelle, se alkaa helposti myös määritellä, mitä pidämme arvokkaana. Tämän kirjan myötä arvoa ja itselle arvokkaita asioita havahtuu ehkä pohtimaan toiseen kertaan.
