Historiallinen vertailu paljastaa, että Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan ja niitä edeltävinä vuosina S&P 500 -indeksi käyttäytyy tietyllä tavalla.
Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on alle vuosi aikaa. Jos historia toistaa itseään, se tietää osakemarkkinoiden nousua.
S&P 500 -indeksi on kivunnut tänä vuonna 14 prosenttia. Sitä ovat nostaneet erityisesti tekoälybuumi ja usko siihen, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed lopettaa koronnostot pian. Ensi vuonna indeksi voi nousta entisestään, jos vanhat merkit pitävät paikkansa – aiemmin presidenttikauden neljäs vuosi on ollut markkinoiden kannalta suotuisa, varsinkin vaalien mentyä ohi. CNN:n haastatteleman sijoitusasiantuntija Darrell Craten mukaan vaalit auttavat yleensä selkiyttämään monia markkinoilla vallitsevia epävarmuustekijöitä.
− Vaalit kirkastavat sijoitusympäristöä seuraavien kahden–neljän vuoden ajaksi. Talouspolitiikkaa hienosäädetään ja sääntelykysymysten kohtalo sinetöidään, Crate sanoo.
Goldman Sachsin selvityksen mukaan S&P 500 -indeksi on noussut vaalipäivää seuraavien kahdeksan viikon aikana keskimäärin viisi prosenttia aina vuodesta 1984. Tavallisena vuotena keskimääräinen nousu on 2,6 prosenttia.
Datan perusteella voi kuitenkin olla, ettei S&P 500 -indeksin nousu ole ensi vuonna yhtä nopea kuin tänä vuonna. Yardeni Research -tutkimusyhtiön mukaan indeksi on nimittäin kohonnut presidenttikauden neljäntenä vuonna keskimäärin 6,2 prosenttia, mutta kolmantena vuonna 13,5 prosenttia. Tiedot pohjautuvat 1930-luvun alkuun asti.
Epävarmuutta ilmassa
Pörssikursseihin vaikuttavat toki monet muutkin asiat kuin vaalit. Epävarmuutta tuovat tällä hetkellä erityisesti Lähi-Idän tilanne ja Venäjän hyökkäyssota. Moni asiantuntija on myös varoittanut, että Fedin koronnostojen vaikutukset alkavat vasta kunnolla näkyä työmarkkinoilla ja kuluttajien kukkaroissa.
Esimerkiksi New Yorkin keskuspankki arvioi, että Yhdysvaltain talous vajoaa 56 prosentin todennäköisyydellä taantumaan ensi vuoden syyskuuhun mennessä.
