Sitran yliasiamies Jyrki Katainen virittelee Suomessa keskustelua siitä, miten EU:n taloussäännöstöä pitäisi uudistaa.
Finanssialan tilaisuudessa 8.11.2021 puhunut Jyrki Katainen kannusti yleisöään miettimään, miten EU:n vakaus- ja kasvusopimusta kannattaisi uudistaa.
– Säännöstöä tullaan muuttamaan, ja olisi parempi olla itse muuttamassa sitä, hän sanoi Helsingin Valkoiseen saliin kokoontuneille Finanssi-illan osallistujille.
Kataisen mukaan puheella yhteisvastuusta on Suomessa tietynlainen klangi, mutta hänen ajattelussaan se ei tarkoita vapaamatkustamista.
– On olemassa tilanteita, joissa oma etu on se, ettei kaveri sukella. Silloin kannattaa katsoa, onko taloussäännöstömme sellainen, joka mahdollistaa kaverin auttamisen – jos hän on tehnyt parhaansa – ettei koko talous sakkaa, Katainen sanoi.
Hän muistutti yhteisvastuun saavan aivan toisenlaisen sisällön, jos puhutaan puolustuksesta ja turvallisuudesta.
– Olen ehdottomasti laajan ja mitä syvimmän yhteisvastuun kannattaja kaikessa mikä liittyy turvallisuuteen. Valitettavasti Suomi on vapaaehtoisesti valinnut, että emme tarvitse yhteisvastuuta kaikessa, mitä tulee puolustukseen. Mutta unohdetaan sanat ja ruvetaan katsomaan sisältöjä, sillä siitä tulee vaikuttamisen mahdollisuus, Katainen opasti.
Rehn investoisi talouden uudistamiseen
Kataisen keskustelukumppanina ollut Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn oli samoilla linjoilla, ja piti EU:n nykyistä säännöstöä epärealistisena. Rehnin mukaan kymmenen vuotta sitten ei tunnustettu finanssipolitiikan ja rahapolitiikan yhteispelin merkitystä.
– Se kärjisti kriisiä. Siitä opittiin, että finanssipolitiikan ja rahapolitiikan yhteispeli on aivan välttämätöntä varsinkin, kun ollaan nollakorkorajalla, jotta kyetään elvyttämään taloutta. Velka on silti edelleen velkaa, ja tulee jossain vaiheessa maksettavaksi, Rehn totesi.
Sen takia hän haluaisi unionin jäsenvaltioiden näkevän lähivuosien matalakorkoisen jakson mahdollisuutena uudistaa taloutta.
– Se on mahdollisuus investoida vihreään siirtymään ja digitaaliseen osaamiseen, jotta korkojen aikanaan noustessa jäsenmaat olisivat siihen mahdollisimman hyvin valmistautuneita. Tämä on tällä hetkellä avainkysymys Euroopan kehityksen kannalta, Rehn linjasi.
Hänen mielestään EU:n taloussäännöstön uudistamisessa ”ei pitäisi ensimmäisenä lähteä kutsumaan perustuslakivaliokuntaa koolle”.
– Ei rakenneta perustuslaillista pakkopaitaa, jonka ulkopuolelta ei voi keskustella yhtään mistään, vaan lähdetään siitä, mikä on Suomen ja Euroopan taloudelle parasta. Unionia ei pitäisi nähdä minään juridisena suojelukohteena, vaan alati muuttuvana valtioyhteisönä, jonka tehtävänä on hakea yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.
