Siinä vaihtui Veikkauksen erilaisia mainoksia, joissa kerrottiin, miten rikastua nopeasti. Mainosten välissä ruudulle tuli opastusta siitä, miten pelaamista tulisi rajoittaa. Lähdin Alkoon todetakseni, että kauppa, joka myy alkoholia, kehottaa julisteissaan luopumaan alkoholin käytöstä. Kotimatkalla kuuntelin Ylen sijoitusaiheista podcastia, jossa tunnin ohjelman aikana painotettiin voimallisesti ja useasti, että lähetyksessä ei anneta sijoitussuosituksia. Tämän lauseen jälkeen kerrottiin, että keskustelussa olleella osakkeella on ostosuositus vierailevan edustajan taholta.
Onko tämä vastuullisuuden ja paljon puhutun ESG:n ydin? Tehdään, mitä tehdään, mutta kun ääneen sanotaan vastaargumentti omalle toiminnalle, vastuullisuus on hoidettu. Minusta ainakin tuntuu, että kuluttajana tai sijoittajana minua pidetään näissä esimerkeissä pikkuisen hölmöläisenä. Kannattaako sijoittajan sijoittaa yhtiöön, joka toisaalta toimii lainmukaisesti, mutta toisaalta käyttää rahaa oman toiminnan disruptoimiseen. Tilastojen mukaan ESG-sijoittaminen ei ole tehokkain tapa sijoittaa.
Linkedin ja muut rekrytointisivustot ovat pullollaan ilmoituksia vihreistä työpaikoista ja ESG-ammattilaisista. Onko niin, että palkkaamalla ihmisen vihreään viestintään tai ulkoistamalla tai maksamalla apuraha yhteiskunnallisesti tärkeään hankkeeseen, voidaan viherpestä koko oma liiketoiminta?
Todellista ESG-toimintaa ovat omaan liiketoimintaan liittyvät hankkeet, joilla samaan aikaan on esimerkiksi CO2- päästöjä hillitseviä vaikutuksia, mutta tuovat myös lisäarvoa osakkeenomistajalle.
Mielestäni erinomainen esimerkki tästä on UPM, joka istuttaa yli 100 puuta vuoden jokaisena minuuttina sekä on esittänyt selvän investointiohjelman CO2-päästöjen merkittävästä pienentämisestä. Tämä ei ole pelkkää viherpesua, vaan oman liiketoiminnan kehittämistä vastuullisesti. 55 miljoonaa istutettua puuta vuodessa on vihreä teko ja investointi tulevaisuuteen.
Tämä on vastuullisuutta sekä ympäristölle että omistajalle. Fakta nyt on kuitenkin se, että jos tekee paperia, pitää puuta kaatua. Turha siinä on esittää sijoittajille, että ei kannattaisi puita kaataa.
Entäs sitten ne kissavideot: Meitä kehotetaan elämään pimeissä ja kylmissä asunnoissa, jotta säästetään sähköä ja luontoa. Kissavideoiden tuijottamiseen ei puututa. Mutta oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon kuluu sähköä, kun ihmiset kuluttavat virtaa päätelaitteessaan, matkapuhelinverkoissa ja palvelimilla katsoessaan söpöä rusettipäistä kissaa?
Suurpiirteinen vastaus on, että yksi ainoa viraa- liksi noussut kissavideo, jota on katsonut miljardi ihmistä, kuluttaa sähköä yhtä paljon kuin 70 000 taloa vuodessa. Yksilötasolla yhdellä Google-haulla lämmittää pannullisen teetä ja jättämällä katsomatta 40 Netflix-leffaa, voi ostaa hyvällä omallatunnolla lentolipun lyhyelle reittilennolle.
Kuluttajan, ja erityisesti sijoittajan on tänä päivänä osattava taidokkaasti erotella toisistaan vastuullinen toiminta ja viherpesu. Ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallinnon (ESG) huomioiva yhtiö menestynee myös osakemarkkinoilla, mikäli se tekee nämä asiat sopusoinnussa oman liiketoimintansa kanssa.
