Onko uskottavaa, että USA:ssa nakerrettaisiin Niken lenkkarit ja iPhonet kasaan omin voimin?
Mitäköhän tapahtuisi säännellyillä markkinoilla, kun toimitusjohtaja twiittaisi ensin, että nyt kannattaa ostaa osaketta ja muutaman tunnin päästä seuraisi positiivinen tulosvaroitus? Luvatussa maassa sääntökirjat on laadittu nyt uusiksi, ja omaisuuseriä jaetaan uudelleen. Siinä ei paina kansankapitalismi tai kansalaisten säästöt. Mutta minkäs teet. Tässä edetään vahvimman ehdoilla, kuin koulupihan paineissa, ja Osakesäästäjien Trumpiin kohdistuva nuhtelu ei taida liiemmin auttaa.
Vuotemme suomalaisina sijoittajina alkoi varsin lupaavasti, ja olimme tehneet heikkojen vuosien jälkeen jo lähes 20 prosentin kaulan USA:n osakemarkkinoihin. Seurasi Trump-sirkus, jonka lopputulema ensimmäisen erän jälkeen on se, että USA:n markkina on jo lähes samalla tasolla kuin ennen vapautuspäivää ja Suomessa notkutaan melkein 10 prosenttia alle vastaavan ajankohdan. Toki olemme edelleen johdossa tämän vuoden osalta USA:n markkinaan verrattuna. Vankka mielipiteeni on se, että USA:ssa ammutaan näillä toimilla omaan jalkaan ja tullipolitiikan vaikutukset ovat monin verroin suuremmat siellä kuin täällä. Osakemarkkina saatiin sekaisin täysin päinvastaisella lopputulemalla.
Sinänsä ydinajatus Trumpin hallinnolla on oikeansuuntainen. USA:n talous on, sekä budjetin että vaihtotaseen osalta, kestämättömällä pohjalla. Jotain on tehtävä. Valehtelemalla kansalle ja kurssien manipulaatiolla se ei tule onnistumaan. Onko uskottavaa, että maassa, jossa on käytännössä täystyöllisyys ja samaan aikaan potkitaan paperitonta työväkeä ulos, löytyisi sellainen porukka, joka nakertaisi Niken lenkkarit ja iPhonet kasaan omin voimin? Onko siis perimmäisenä tarkoituksena lopettaa ylenmääräinen kulutus tai verottaa sitä rankalla kädellä, eikä sinänsä muuttaa USA:n talouden rakennetta? Kun kaksi maata kiistelee tulleista ja todetaan, että toinen vie maailman kehittyneimpiä sähköautoja ja matkapuhelimia ja toinen vie soijapapuja, ei ikinä uskoisi, kumpi näistä on se maailman kehittynein ja vaurain valtio.
Moni sijoittaja huokaisi helpotuksesta. Nyt saa levätä ja nauttia kurssien noususta 90 päivää. Omassa pelikirjassani suurimmaksi häviäjäksi tässä voi muodostua Taiwan. Viime viikkoina olemme saaneet seurata Kiinan sotaharjoituksia ja kuvia valtavista maihinnousualuksiin rakennetuista silloista. Jotenkin tässä sekasortoisessa tilanteessa ajatus sotatoimien alkamisesta hyvinkin pian ei tunnu enää kovinkaan vieraalta jatkumolta kauppasodalle. Sen vaikutukset osakemarkkinoille jäävät nähtäviksi, mutta ainakin puolijohdeteollisuuteen sillä on valtavat vaikutukset. Pitää muistaa myös se, että Kiinalla on hallussaan lähes biljoonalla dollarilla USA:n valtion velkakirjoja. Maa voi halutessaan tehdä melkoisesti kiusaa USA:lle sen laskiessa liikkeelle uusia velkakirjoja rahoittaakseen merkittäviä vajeitaan. Dumppaamalla velkakirjoja jälkimarkkinoille samanaikaisesti saadaan tuottotasot ylös, ja USA:n rahoittaminen siirtyy entistä enemmän xeroxin varaan.
Osakesäästäjät on ollut tämän kriisin aikana esillä ja antanut ohjeeksi kylmäpäisyyden. Ollaan kannustettu siihen, että paniikissa ei kannata romahtaneita osakkeita myydä. Toistaiseksi tämä on ollut hyvä neuvo, ja viimeisimmät käänteet ovat osoittaneet sen, että Trumpin hankkeet ovat käytännössä mahdottomia toteuttaa, ainakaan tällaisella aikataululla, ja niistä aina peräännytään enemmän tai vähemmän. Osakemarkkinoiden aliarvostus ehti merkittävin osin haihtua Suomessa alkuvuoden aikana, mutta nyt ollaan uudestaan lähtöpisteessä. Pitkäaikaiselle säästäjälle suomalaiset osakkeet näyttäytyvät ainakin minun silmissäni varsin houkuttelevilta.
Karri Salmi
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
