OpenAI – tekoälymarkkinoiden tornado

OpenAI on rakentanut strategisia kumppanuuksia päätähuimaavalla vauhdilla viime viikkoina.

Kesän lopulta alkaen johtavat AI-teknologiayhtiöt ovat uutisoineet hengästyttävällä vauhdilla strategisista kumppanuuksista. Koska AI-teknologian paino on 43 prosenttia salkussamme, koetan ymmärtää, millaisia liittoutumia on nyt muodostumassa.

OpenAI

Listaamaton OpenAI on viimeisen kuukauden aikana dramaattisesti rakentanut strategisia kumppanuuksia ja siten ekosysteemiä ympärilleen: 

OpenAI ja Microsoft sopivat (11.9.2025), että OpenAI voi muodostaa kumppanuuksia muiden kanssa, joskin Microsoftilla säilyy etuoikeus OpenAI:n teknologian hyödyntämiseen, ja yhtiö pysyy myös OpenAI:n suurimpana sijoittajana (13 mrd USD).

OpenAI ja Nvidia sopivat (22.9.2025), että Nvidia investoi sata miljardia dollaria OpenAIn datakeskuksiin (yhteensä 10 GW) toimittaen Nvidian Vera Rubin GPU:ita ja alkaen syksyllä 2026. Huomattavaa on, että Nvidia ei sitonut investointia omien AI-prosessoriensa hankintaan (vrt AMD-sopimus alla).

Nvidian mukaan 1 GW:n datakeskuksen rakentaminen maksaa 50 miljardia dollaria, josta AI-prosessorien osuus on 35 miljardia dollaria. Kun Nvidia investoi OpenAIn datakeskuksiin sata miljardia dollaria 10 GW:lta eli 10 miljardia dollaria 1 GW:lta, niin Nvidialle tuloutuu AI-prosessorien myynnistä 350 miljardia dollaria, siis alkuperäinen sadan miljardin panostus plus 250 miljardia lisää. Toisella tavalla laskettuna Nvidia myy OpenAI:lle AI-prosessorit 29 prosentin alennuksella (eli 250/350).

OpenAI ja Oracle sekä Softbank ilmoittivat (23.9.2025) Stargate-projektin puitteissa rakentavansa seuraavien kolmen vuoden aikana viisi uutta datakeskusta, yhteensä 7 GW ja investointina 400 miljardia dollaria.

OpenAI ja AMD sopivat (6.10.2025), että OpenAI rakentaa 6 GW verran AI-datakeskuksia käyttäen AMD:n Instinct GPU:ita vuosina 2026–2030. Vastavuoroisesti OpenAI saa 160 miljoonaa AMD:n osaketta (á $ 0,01/osake) eli noin 10 prosentin omistuksen yhtiöstä, joka on arvoltaan 33 miljardia dollaria.

Sopimus nosti AMD:n uskottavaksi kilpailijaksi Nvidialle, joka näkyi (6.10.2025) 24 prosentin kurssinousuna. Jos, tai kun, 1 GW:n datakeskus maksaa 50 miljardia dollaria, josta AI-prosessoreiden osuus on 35 miljardia dollaria, niin AMD sai 210 miljardin dollarin (eli 6 x 35) liikevaihdon 33 miljardin dollarin osakepottia vastaan. Toisella tavalla laskettuna AMD myy OpenAI:lle AI-prosessorit 16 prosentin alennuksella (eli 33/210).

Mielestäni OpenAI ja sen toimitusjohtaja Sam Altman ovat jo alkuvuonna laatineet erittäin taitavasti yo. pelikirjan ja toteuttaneet sen askel kerrallaan piinkovalla liikemiestaidolla. Jos AI-markkinan disruptiosta jaettaisiin mitaleja, OpenAI saisi kyllä kultaa.

Muut huomiot

Alphabet (Google) on merkittävin vertikaalisesti integroitunut toimija, jolla on ’Full stack’ eli koko työkalupakki AI-prosessoreista loppusovelluksiin asti. Näin yhtiö kykenee optimoimaan kaikkien kerroksien (HW, SW, Data) toiminnan.

Vertikaali-integraatio noussee keskeiseksi strategiaksi monilla toimialoilla, kuten itseajavat autot, terveydenhuollon dokumentit, lakiasiat, jne. Tällaisia nousevia yhtiöitä kannattaa pitää silmällä.

Microsoft pyrkii rakentamaan datakeskuksiaan uusien tai uudelleen käynnistettävien ydinvoimaloiden viereen, sillä sähköstä ja siirtoverkkojen kapasiteetista on kohta suuri pula. Vastustusta tulee siirtoverkkoyhtiöiltä, jotka jäisivät ilman tuloja, kun Microsoft ohittaisi ne kytkeytymällä suoraan ydinvoimaloihin.

Hyperscalerien (Amazon, Alphabet, Meta, Microsoft plus Oracle) julkaisemat investointisuunnitelmat (CAPEX) ja niihin tarvittavat velanotot huimaavat. Osaltani otan nämä ’cum grano salis’, sillä nyt on menossa kaksi nopeuskilpailua: 

a) datakeskuskapasiteetin rakentaminen eli kuka saa AI-tarjontansa ennen toisia markkinoille.

b) sähkökapasiteetin varaaminen, sillä sähköstä tulee pula ja (USA:n) siirtoverkko on heikohkossa kunnossa.