Talvivaaraa ja Lehtoa yhdistää se, että yhtiön perustajilla oli kilpailukykyinen liikeidea, toisella bioliuotus ja toisella moduulirakentaminen. Kummallakin yhtiöllä oli toisaalta sellainen hallitus, jossa ei ollut perustajien lisäksi muita alan ammattilaisia eikä pienomistajien edustajaa. Molemmille kävi huonosti.
Talvivaaran johto, velkojat, rahoittajat ja muut sidosryhmät yrittivät yhdessä saada kaivoksen toimintaa jatkumaan, mutta pääomistajaksi hankkiutunut valtio esti kaikki rahoitusratkaisut ja lopulta sosialisoi kaivoksen nimelliseen hintaan.
Kyseessä oli Suomessa tyypillinen TEM:n virkamiesten urakierto: ensin jaetaan rahaa kavereille, sitten perustetaan valtionyhtiö ja siirrytään sitä johtamaan ja lopuksi kaikkein virkeimmät perustavat oman yrityksen, joka puolestaan saa rahaa kavereilta.
Poliitikot ja media toimivat Talvivaaran konkurssissa pelkästään hyödyllisinä idiootteina. Koskaan ei haluttu kokeilla, olisivatko 100 000 pienomistajaa olleet valmiit sijoittamaan kukin keskimäärin 1000 euroa lisää. Tällä hetkellä vähemmistöomistajaksi on suomalaisten pienomistajien tilalle otettu pahamaineinen, monesti korruptiosta epäilty metallitukkuri Trafigura.
Tarjouduin vuosina 2021 ja 2022 Lehto Group Oyj:n hallitukseen, koska olin koko urani ajan johtanut sellaisia projekteja, missä Lehdolla oli vaikeuksia. Vaihtoehtoisesti esitin, että hallitukseen otettaisiin joku muu alaa tunteva pienomistaja. Totesin tuolloin, että Lehto tarjoaa projekteja, joita se ei osaa laskea eikä tehdä eikä ymmärrä, miten niiden lopputulosta ennustetaan ja ennen kaikkea, miten tappiollinen projekti viedään vähimmin vaurioin loppuun. Ehdotuksiini ei koskaan edes vastattu.
Yritin esittää vuonna 2021 näkemykseni myös analyytikkotalo Inderesin Lehto-sivuilla, mutta Inderes poisti kaikki neljä kommenttiani ”koska ne eksyvät aiheesta”. Kun tämän vuoden syyskuussa ihmettelin Inderesin uutta 2 sentin eli 2 miljoonan euron markkina-arvon tavoitehintaa, sekin kommentti poistettiin, koska ”se merkittiin roskapostiksi”. Tällainen itseään toteuttava tavoitehinta ei varmastikaan helpottanut Lehdon asemaa ostajan kanssa käydyissä neuvotteluissa.
24.10.2023 tulosvaroituksen jälkeen sekä Lehdon Juuso Hietanen että Inderesin Olli Koponen ovat jälkiviisastelleet, että yhtiön vaikeudet johtuivat siitä, että se tarjosi projekteja, joita se ei osannut laskea tai tehdä eli kuten molemmille tahoille jo vuonna 2021 olin sanonut. Kummallekaan ei vielä ollut kuitenkaan valjennut, että edellisiäkin merkittävämpi syy on todennäköisesti ollut se, että yhtiö ei osannut viedä hallitusti loppuun tappiollisia projekteja.
En tunne tarkkaan Lehdon taloudellista tilannetta, mutta tulosvaroituksessa kerrottu järjestely näyttää oudolta. Tuntemattomaksi jäävä ostaja saa yli 30 miljoonan arvonalennuksen Lehdon substanssiarvosta. Toimiva johto jatkaa liiketoimintaa uuden omistajan alaisuudessa. Pääomistaja Hannu Lehdolle on mahdollisesti taattu noin 5 miljoonan korvaus elämäntyöstään. Muut omistajat eivät saa mitään. Toimiva johto siis vaihtoi yhtiön omistajan?
Yhtiön johdon tehtävänä on lisätä osakkeenomistajien varallisuutta. Nyt näyttää siltä, että tärkeintä on pelastaa oma palkanmaksu ja pääomistajalle sen verran, että tämä voi jatkossa keskittyä golfiin. Aivan kuten Talvivaarassa, pienomistajille ei anneta edes mahdollisuutta pelastaa sijoituksensa arvo. Jos kaikille 16 000 osakkeenomistajalle annettaisiin mahdollisuus pelastaa sijoituksensa keskimäärin 1000 euron sijoituksella, niin toiminta voisi kenties jatkua. Sillä rahalla olisi voitu maksaa pääomistaja ulos yhtiöstä, uusia sen johto ja vakuuttaa yhtiön rahoittajapankit.
Pienomistajat omistavat enemmistön Lehdosta ja voivat vielä estää ylimääräisessä yhtiökokouksessa hallituksen esityksen liiketoiminnan ”myymisestä”. Voisiko Osakesäästäjien Keskusliitto toimia asiassa? Talvivaaran tapauksessa se ei tehnyt mitään.
Ilkka Niemi DI, Espoo
Kirjoittaja on Lehdon pienomistaja, joka on johtanut kymmeniä isoja rakennusprojekteja.
