Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen”, lainasi aikoinaan pääministeri Ahti Karjalainen (kesk.) fyysikko Niels Bohria.
Tällä hetkellä suomalaisia sijoittajia kiinnostaa kaksi asiaa: missä vaiheessa sykliä olemme ja mikä on eduskuntavaalien tulos. Molemmat vaikuttavat huomattavasti veronjälkeisiin tuottoihimme.
Vaikka ajoittaminen on äärettömän vaikeaa, toimii pörssi pitkällä aikavälillä kutakuinkin ennustettavasti: yhtiöiden voitot määrittävät osakekurssit. Talousviisaat ovat jakautuneet kahteen leiriin: osa katsoo osakemarkkinoiden pohjan olevan jo takana päin, osa katsoo sen olevan vasta edessä.
Rapakon takana analyytikot höyläävät edelleen tulosennusteitaan alaspäin. Korkokäyrän muoto, raaka-ainesykli ja keskuspankkien koronnostoaikeet eivät ole sijoittajalle nyt suosiollisimpia. Yhtiöt ovat aloittaneet henkilöstösaneeraus- ohjelmat. Laskevat asuntojen hinnat ja korkea inflaatio pitävät kuluttajien pussinnyörit kireällä.
Ostopäällikköindeksit, kurssien liukuvat keskiarvot ja markkinatunnelma antavat kuitenkin orastavaa toivoa.
Ennustan, että kurjinta reaalitaloudessa on vasta ensi keväänä.
Osakemarkkinoilla nähdään syksyllä viimeinen ravistus ennen pidempiaikaista nousua ja vasta sitten keskuspankit aloittavat höllentämisen. Olen kuitenkin pitänyt sijoitusasteen tapissa ja ostanut säännöllisesti; noususta jääminen, jos mikä, on kallis virhe!
Takkia on vaikea kääntää faktojen muuttuessa.
Tämä näkyy politiikassa, jossa SDP kiristäisi omistamisen verotusta 1,9-2,5 miljardilla pääomaverokertymän ollessa nyt 3 miljardia. Taitaa jääneen huomamaatta, että Suomessa oli tammikuussa jo 1 007 709 osakkeenomistajaa.
Kurjinta reaali- taloudessa on vasta ensi keväänä.
Osakesäästötilejä on yli 300 000, joista äänioikeutetuilla 90 prosenttia.
Talouspuolueena profiloituva kokoomus ymmärtää osakesäästötileissä hyvän päälle (s. 42), vaikka on lainanotossa höveli kuin punaiset puolueet. Korkomenojen näkökulmasta sytytyslanka palaa ja tynnyriin lapataan edelleen lisää ruutia.
Ylen 2.2. julkaistussa gallupissa muut puolueet 2,7 prosentin kannatuksellaan lähestyy KD:n neljää prosenttia. Valtamedioiden tulisi uutisoida näistä hiljaisista signaaleista ja kertoa, mitkä puolueet muiden alla nousevat. On oleellinen tieto, onko kyseessä SKP vai talouden tasapainottamista peräänkuuluttavat Liberaalipuolue tai Korjausliike, jotka ovat ottaneet talousaiheiset podcastit ja sosiaalisen median haltuun hyvin konkreettisilla ja selvillä leikkauslistoillaan.
Nähdäänkö huhtikuussa moderni uusinto nuorsuomalaisjytkystä?
Victor Snellman
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
Tähän voi kirjoittaa vielä jotain muuta lisää, esim. Twitter- ja LinkedIn-tilit, sähköpostiosoite, jne.
