Kotitalouksien kannattaa huolehtia taloudellisesta varautumisestaan. Nyt puskurit ovat usein huonolla tolalla.
Taloudellinen puskuri turvaa raha-asiat silloin, jos tulot romahtavat tai jokin odottamaton iso meno ilmaantuu. Kaikkea ylimääräistä ei siis kannata kuluttaa tai sijoittaa eteenpäin, vaan nopeasti likvidoitavissa olevaa varallisuutta tulisi pitää riittävästi käsillä muuttuvia tilanteita varten. Jos puskuri on huvennut, sitä voi täydentää esimerkiksi sijoituksista saatavilla osingoilla.
− Jokaisen talouden olisi hyvä ymmärtää taloudellisen varautumisen merkitys. Erityisesti covidin aikana huomattiin, että suomalaiset ovat liian huonosti varautuneita. Käytettävissä olevat tulot kulutetaan eikä mitään jää säästöön, sanoo Suomen Pankin rahamuseon talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas.
Jos laina vaivaa mieltä, se kannattaa maksaa nopeasti pois
Mutta kumpi sitten on kannattavampaa, sijoittaminen vai ylimääräiset lainan lyhennykset? Raijas neuvoo aluksi laskemaan, saisiko sijoittamilleen rahoille parempaa tuottoa kuin mitä koituisi lainan nopeammasta pois maksamisesta.
− Tarkan vertailun tekeminen voi olla kuitenkin hankalaa korkojen sijoituskohteiden tuottojen vaihdellessa. Mutta jos laina koetaan stressaavana, silloin on tietysti järkevää hankkiutua siitä mahdollisimman nopeasti eroon.
Raijaksen mukaan ihmiset ovat nyt kiinnostuneita korkojen kehityksestä. Omasta koron tarkistuspäivästä onkin hyvä olla selvillä, kuten myös valitun markkinakoron pituudesta.
Suosituin valinta on matalin viitekorko, joka tavallisesti on myös lyhytaikaisin, esimerkiksi 3 kk:n Euribor. Huono puoli siinä on, että koron vaihtumista joudutaan jännittämään vähän väliä, kun esimerkiksi 12 kk:n Euribor on vakaampi.
− Toisaalta, jos oma asuntolaina on sidottu esimerkiksi lyhyeen markkinakorkoon, ja tietää ajankohdan, jolloin omalla kohdalla korko nousee, on järkevää lyhentää lainaa juuri ennen kuin se tulee kalliimmaksi, Raijas ehdottaa.
Myös pankkien Prime-korot tai kiinteät lainasopimukset ovat harkinnan arvoisia. Jos nollakoron aikana olisi tehnyt esimerkiksi kiinteän 3 prosentin lainakorkosopimuksen, nyt se olisi todella edullinen.
− Aina kannattaa miettiä, mikä on itselleen edullisin korko ja katsoa, miten oma stressinsietokyky kestää vaihtelua, Raijas sanoo.
