Suomalaiset köyhtyivät asuntojen arvon laskiessa. Varallisuuserot repeytyivät, mutta käänne voi olla jo käsillä, ekonomisti arvioi.
Suomalaiset kotitaloudet ovat köyhtyneet merkittävästi viime vuosina, ja varallisuuserot ovat kasvaneet rajusti. Tilastokeskuksen alkukeväästä julkaiseman tilaston mukaan mediaanikotitalouden nettovarallisuuden reaaliarvo on laskenut 21 prosenttia edellisestä tilastopäivityksestä ja painunut matalimmilleen 20 vuoteen. Erityisesti vähävaraisimmat kotitaloudet ovat kärsineet, sillä heidän varallisuutensa suli jopa 40 prosenttia.
LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaron mukaan syy löytyy asuntojen hintojen laskusta ja velkavivun vaikutuksesta.
Asunnot muodostavat noin 60 prosenttia suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta, ja vuosina 2019–2023 asuntojen hinnat laskivat koko maassa reaalisesti 17 prosenttia. Velat eivät supistuneet samassa suhteessa.
– Jos asunnon arvo on 100 000 euroa ja siitä on velkaa 50 000 euroa, on nettovarallisuuttakin 50 000 euroa. Kuitenkin jos asunnon hinta putoaa kymmenellä prosentilla 90 000 euroon, laskee nettovarallisuus 40 000:een. Velkavivun takia kymmenen prosentin pudotus varallisuuden arvossa laskee siis nettovarallisuutta 20 prosenttia, Nummiaro avaa.
Varakkaimmat selvisivät vähällä
– Vähävaraisimmalla 40 prosentilla suomalaisista on 850 euroa velkaa tuhannen euron varoja vastaan. Varakkaimmalla kymmenyksellä velkaa on noin 60 euroa tuhannesta. Tästä syystä velkavipu ei heitä kurittanut, Nummiaro sanoo.
Tilaston mukaan varakkain kymmenys omistaa nyt ensi kertaa yli puolet kaikesta kotitalouksien nettovarallisuudesta. Heidän omaisuutensa koostuu enemmän sijoituksista, jotka tuottavat pitkällä aikavälillä paremmin kuin asunnot. Samalla heillä on vähemmän velkaa.
– Tässä mielessä kaikki köyhtyivät, mutta varakkaimmat suomalaiset köyhtyivät vähiten. Siksi heidän osuutensa kakusta kasvoi.
Velkavipu toimii myös toiseen suuntaan
Nummiaro uskoo kuitenkin, että suunta on muuttumassa ja varallisuuserot voivat kaventua. Asuntomarkkinoilla on nähtävissä käänteen merkkejä, kun korkojen lasku ja sääntelyn keveneminen lisäävät kysyntää. Samaan aikaan uusien asuntojen rakentaminen on hidastunut. Kun tarjonta vähenee ja hinnat ovat alhaalla, alkaa olla nousupaineita.
– Asuntojen hinnat ovat jo laskeneet historiallisen alhaisiksi suhteessa tuloihin ja vuokriin. Ne oletettavasti kääntyvät tästä monivuotiseen nousuun, Nummiaro arvioi.
Velkavivun vaikutus voi nyt kääntyä toiseen suuntaan: kun omaisuuden arvo kasvaa, nousee myös nettovarallisuus, sitä enemmän, mitä suurempi on velka. Näin ollen juuri vähävaraisimmat kotitaloudet voivat hyötyä nopeimmin varallisuuden kasvusta.
Pienilläkin säästöillä iso vaikutus
Nummiaro on laskenut, että jo 50 euron kuukausittainen säästäminen voisi kasvattaa vähävaraisimman 40 prosentin nettovarallisuutta jopa 41 prosenttia neljässä vuodessa eli yhtä paljon kuin se nyt on laskenut. Samalla rahasto- ja osakesijoittamisen yleistyminen tukee varallisuuserojen tasaantumista. Nykyisin jo lähes puolet suomalaisista omistaa rahastoja tai osakkeita.
– Talletusten osuus kotitalouksien varallisuudesta on pysynyt 7–10 prosentissa vuodesta 1994. Samaan aikaan rahastojen ja pörssiosakkeiden osuus on noussut kolmesta prosentista neljääntoista. Tämä on suomalaisten varallisuuden kannalta erittäin tervetullut muutos. Talletuksissa inflaatio nakertaa säästöjen arvoa jatkuvasti, sijoituksissa varallisuuden ostovoima säilyy varmemmin.
