Erityisesti arvosijoittaja saattaa liian kevein perustein sijoittaa korkean osinkotuoton yhtiöihin.
Suomalaiset ovat osinkokansaa, ja suomalaisten pörssiyhtiöiden osinkotuotot ovat kansainvälisesti vertailtua korkealla tasolla.
– Meitä hemmotellaan osingoilla, sijoitusvalmentaja Sven-Eric Holmström naurahtaa.
Holmströmin mukaan osingot tuntuvat monesti ilmaiselta lounaalta, ja se houkuttelee sijoittajia.
Korkeissa osinkotuotoissa voi kuitenkin piillä osinkoansa eli tilanne, jossa sijoittaja tekee sijoituspäätöksensä hyvien osinkojen perusteella. Myös yhtiön kestämätön osingonjakopolitiikka voi synnyttää osinkoansan.
Mistä osinkoansan tunnistaa?
Yhtiön kannalta osinkoansa syntyy, kun yhtiö nostaa osinkoa nopeammin kuin yhtiön tulos nousee.
– Kun osingonjakosuhde nousee, ennemmin tai myöhemmin tulee tilanne, että osinko joustaa, kun tulos ei kerta kaikkiaan jousta.
Tunnetuimpia osinkoansoja Suomessa olivat ennen koronakevättä Nordea ja Cargotec. Niillä osinko nousi tulosta nopeammin.
Holmströmin mukaan suomalaiset yhtiöt nostavat osinkoa liian paljon.
– On muistettava, että meidän yhtiöt ovat varsin syklisiä, joten on odotettavissa, että tulos tulee heittelehtimään aika paljon.
”Jos yhtiö pitää osingonjakosuhteen pitkään korkealla, ennemmin tai myöhemmin se osuu omaan nilkkaan.”
Osinkoansa voi piillä myös yhtiössä, joka jakaa koko tuloksensa ulos. Silloin tulosta ei hyödynnetä yhtiön kasvuun
– Mielestäni osa tuloksesta pitää panostaa kasvuun. Jos yhtiö pitää osingonjakosuhteen pitkään korkealla, ennemmin tai myöhemmin se osuu omaan nilkkaan, koska yhtiöt Suomessa ovat melko suhdanneherkkiä.
Syyt osinkoansojen syntyyn ovat yhtiöiden osingonjakostrategioissa. Osinkoansa on pedattu valmiiksi, jos yhtiö päättää jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa ja aina tietyn prosenttiosuuden tuloksestaan. Erityisesti sykliset yhtiöt ovat vaarassa joutua ongelmiin tällaisten strategisten linjausten vuoksi.
Osinkoansa vaanii arvosijoittajaa
Monet aloittelevat sijoittajat tekevät virheitä, joita kokeneemmat sijoittajat jo osaavat välttää. Osinkoansaan astuvat kuitenkin myös konkarit.
– Kokeneet sijoittajat haluavat hyvää osinkotuottoa. Ja eniten perso osingoille ovat arvosijoittajat. He haluavat matalan P/E:n, matalan P/B:n ja korkean osinkotuoton yhtiöitä. Osinkoansat ovat ilman muuta arvosijoittajan suurimpia riesoja.
Holmström neuvoo jokaista osinkosijoittajaa kysymään itseltään yhden kysymyksen.
– Jos huippuosinkoa maksava yhtiö puolittaa osinkonsa, ostaisitko yhtiötä, vaikka kaikki muu olisi ennallaan? Aika moni ei lähtisi ostamaan, ja kyllähän se kertoo jotain.
Holmström kehottaa suhtautumaan terveen skeptisesti kovinta osinkotuottoa tarjoavien yhtiöiden kärkikymmenikköön. Toisaalta osa yhtiöistä maksaa tänäkin vuonna ylimääräistä osinkoa, joten osingonjakosuhde voi olla poikkeuksellinen.
– Kone esimerkiksi määritellään helposti osinkoansaksi, mitä se ei ole. Yhtiö on maksanut ylimääräisiä osinkoja ja keventänyt tasettaan.
Korona heijastuu poikkeuksellisina osinkoina
Monet yhtiöt maksavat nyt poikkeuksellisen kovaa osinkoa, ja esimerkiksi pankkien osingonjakosuhde on tänä vuonna todella korkea. Hulppeat osingot ovat luultavasti kuitenkin vain lyhytaikainen ilo.
– Esimerkiksi Sampo keventää tasettaan voimakkaasti. Nordea-omistusten myynnistä tulleille rahoille ei ilmeisesti ole löytynyt muita sijoituskohteita. On siis täysin odotettavissa, ettei osinkotuotto ole ensi vuonna kymmentä prosenttia vaan ehkä viisi.
Vaikka Helsingin pörssin yhtiöt näyttävät kasvattavan osinkoaan tällä hetkellä melko vakaasti, joukossa on muutama epävarmempi yhtiö. Yksi niistä on Verkkokauppa.com.
Hulppeat osingot ovat luultavasti kuitenkin vain lyhytaikainen ilo.
– Yhtiö nostaa osinkoa melko kivasti, mutta tulos heittelehtii hiukan. On epävarmaa, ehtiikö yhtiö tehdä riittävästi tulosta, jotta osinkoa voidaan nostaa, Holmström pohti.
Myös Elisa on Holmströmin listalla rajatapaus. Yhtiö maksaa vuosittain koko tuloksensa osakkeenomistajille ja osinko on noussut vuosittain kymmenellä sentillä – tulos sen sijaan ei.
– Alkaako Elisa syömään omasta pääomasta maksaakseen osinkoja? Olisiko kolme tai viisi senttiä riittänyt osingon nostoon?
Holmström nimittää pidemmän aikavälin potentiaaliseksi osinkoansaksi myös Huhtamäen, joka on Helsingin pörssin pisimpään osinkoa yhtäjaksoisesti kasvattanut yhtiö. Sen osinko kasvaa tällä hetkellä hieman tulosta nopeammin.
– Suhtaudun siihen kuitenkin vielä levollisin mielin. Sen osingonjakosuhde on ainoastaan 49 prosenttia, eli se ei ole osinkoansa vielä pitkään aikaan.
Lue lisää:
Kaikkien aikojen osinkokevät käynnissä – Milloin osake pitää viimeistään ostaa, jotta saa osingon?
