Vuokranalennuksen syynä ovat yleensä asuntoon ja taloyhtiöön kohdistuvat remontit, mutta myös kesällä liian lämpimän ja talvella liian kylmän asunnon vuokrasta voi joutua antamaan hyvitystä.
Kuluttajariitalautakunta ratkaisee aika ajoin vuokranalennuksiin liittyviä asioita. Hyvityksen määrä riippuu asumishaitan pituudesta ja suuruudesta. Kun esimerkiksi putkiremontteja on hyvitetty alentamalla vuokria yleensä 20–50 prosenttia, julkisivuremonteissa hyvitykset ovat vaihdelleet 10–30 prosentin välillä.
– Suoraan neliöiden perusteella ei voi päätellä, minkä suuruinen osa asunnosta ei ole käytettävissä: neliöitä ratkaisevampaa on asumishaitan suuruus, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtaja Sanna Hughes sanoo. Hän toimi aiemmin Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtajana.
Vuokranalennusta voi joutua antamaan muistakin syistä kuin remonttien aiheuttamista haitoista.
– Kesähelteillä vuokranalennusta joutuu antamaan niiltä päiviltä, kun asunnossa lämpötila nousee enemmän kuin hetkellisesti yli 32 plusasteen. Vastaavasti talvella hyvitystä pitää antaa asumisterveysasetuksen mukaisesti niiltä päiviltä, kun sisälämpötila laskee alle 18 asteen, Hughes mainitsee.
Aina neuvottelukysymyksiä
Vuokranalennuksiin ei ole olemassa tavallaan minkäänlaista manuaalia.
– Ne ovat neuvottelukysymyksiä, joita kuluttajariitalautakuntakin joutuu aika ajoin käsittelemään, Hughes sanoo.
Jos kiinteistöön tehdään kokonainen linjasaneeraus, eikä asunnossa voi silloin asua, vuokraa ei tietenkään joudu maksamaan remontin ajalta.
Kannattaako asunnon omistajan sitten tarjota vuokranalennusta oma-aloitteisesti, jos vuokralainen ei sitä itse pyydä?
– Itse tarjoaisin näissä tilanteissa vuokranalennusta oma-aloitteisesti: se kuuluu hyvään ja reiluun vuokrasuhteeseen, kun remontti on tiedossa etukäteen, Hughes sanoo.
Hyvitystä vain haittapäiviltä
Välttämättä vuokranantaja ei kuitenkaan edes tiedä asunnossa olevista puutteista, esimerkiksi asunnon kuumuudesta kesähelteillä.
– Jos asunnossa on lämpöä enemmän kuin se asumisterveysasetuksessakin määrätty 32 astetta, vuokralaisen pitää siitä tietysti itse ilmoittaa vuokranantajalle. Hän voi esittää vuokranalennusta tai toimenpiteitä, joilla kuumuus saadaan kuriin. Vuokranalennus alkaa vasta siitä hetkestä, jolloin vuokranantajalle on ilmoitettu tästä puutteesta.
Koska jo 32 lämpöastetta asunnossa on Suomen kesässä harvinaista, vuokranalennusta ei tietenkään voi vaatia joka päivälle.
– Alennusta voidaan antaa ehkä 10 prosenttia niiltä päiviltä, jolloin lämpötila nousee yli sen 32 asteen tai talvella laskee alle 18 lämpöasteen. Vuokralaisen velvollisuus on pitää kirjaa näistä päivistä. Vuokranantaja voi myös miettiä, onko kuumuudelle tehtävissä jotain, ja hankkia sinne viilennystä. Kun puute on korjattu, vuokranalennukselle ei ole enää perusteita.
Suunnitellusta julkisivu-, katto- tai putkiremontista vuokranantaja ei kuitenkaan voi vedota tietämättömyyteen.
– Ne ovat kyllä tiedossa hyvissä ajoin etukäteen, jolloin on hyvä aika sopia myös vuokranalennuksista. Jos vuokralainen taas on itse aiheuttanut vaikkapa vesivahingon, vuokranalennukselle ei ole perusteita, Hughes sanoo.
