Osakesäästötilin talletusraja on nousemassa 100 000 euroon. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen mukaan julkisen talouden tilanne rajoittaa muutoksia.
Alkukesällä julkaistussa hallitusohjelmassa pyritään moniin uudistuksiin, jotka parantaisivat sijoittajan asemaa.
Esimerkiksi osakesäästötilin talletuskatto on tarkoitus nostaa 50 000 eurosta 100 000 euroon. Suomen Osakesäästäjien tavoitteena on katon poistaminen kokonaan. Myös kokoomus tavoittelee pidemmällä aikavälillä samaa, kertoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka johti hallitusneuvotteluissa muun muassa osakesäästötilin muutoksia käsitellyttä Kasvun kaava -reformipöytää.
− Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut parantamaan piensijoittajien asemaa. Suomen julkisen talouden heikko tilanne tekee kuitenkin haasteelliseksi muutokset, jotka lyhyellä aikavälillä vähentävät merkittävästi valtion verokertymää. Valtiovarainministeriö arvioi, että katon poisto kokonaan olisi laskenut verokertymää noin 200–250 miljoonaa euroa, Grahn-Laasonen kertoo.
Hän huomauttaa, että jo talletusrajan tuplaaminen on huomattava parannus valtaosalle piensijoittajista. Osakesäästötileille on nyt talletettu rahaa keskimäärin 6 800 euroa. Noin neljälle prosentille kaikista osakesäästötileistä on talletettu nykyisen ylärajan sallimat 50 000 euroa.
− Toki pitkässä juoksussa valtion verotulot voivat myös kasvaa sijoitusinnon kasvun myötä, mutta tämä ei auta akuutin velkaantumishaasteen kanssa.
Osakesäästötili toistaiseksi vain osakkeille
Tällä hetkellä osakesäästötili on varattu vain suorille osakesijoituksille, eikä sille voi hankkia esimerkiksi rahastoja tai ETF-rahastoja. Grahn-Laasosen mukaan ainakin kokoomus suhtautuu positiivisesti osakesäästötilin laajentamiseen myös muihin sijoituskohteisiin. Julkinen talous on tällä hetkellä tukkeena tässäkin.
− Valtiovarainministeriö arvioi hallitusohjelmaneuvotteluiden aikana sijoitustuotteiden laajennuksen laskevan verokertymää noin 60 miljoonalla eurolla. Lisäksi koska esimerkiksi sijoitusrahastoihin on jo nykyisin mahdollista sijoittaa ilman välittömiä veroseuraamuksia, hallitus päätti kohdentaa taloudellisen liikkumavaran tässä tilanteessa katon nostamiseen.
Grahn-Laasosen mukaan hallitus voi arvioida vaalikauden aikana selvitysten pohjalta myös sellaisia veromuutoksia, jotka eivät sisälly hallitusohjelmaan.
− Julkisen talouden tilanne kuitenkin rajoittaa edellytyksiä suurempiin veroreformeihin, hän kertoo.
− Hallitus on toisaalta sitoutunut siihen, ettei julkisen talouden sopeutusta toteuteta veronkiristyksin. Pääomatuloveroa tai piensijoittajan verotusta ei kiristetä missään omaisuuslajissa. Näin turvataan piensijoittajille vakaa toimintaympäristö.
