Kannattaako velalla sijoittaa? Entä kuinka suuri velkavipu voi olla?
Olemattomien korkojen aikaan moni innostui sijoittamaan velkarahalla, koska markkinat olivat nousussa ja tuotot ylittivät korot kirkkaasti. Sitten tilanne kääntyi yllättäen päälaelleen.
Tällä kertaa kysyimme talouden tulkeilta, kuinka paljon sijoitussalkussa saa olla velkavipua. Näin he vastasivat:
”Velkavivun määrä riippuu sijoittajan riskinsietokyvystä. Itse sijoitan käytännössä kokonaan omalla pääomalla, eli en lisää riskitasojani vivuttamalla. Jos markkinoiden näköala on positiivinen, voi olla houkuttelevaa sijoittaa velkavivulla, laskevaan markkinaan toisaalta ei vivulla kannata lähteä. Vivutettuja sijoituksia täytyy seurata aktiivisesti, koska jos markkinatilanne muuttuu huonommaksi, saattaa olla viisasta vähentää riskien hallitsemiseksi vipua tai maksaa velkavipu kokonaan pois.”
Mikael Collan, strategisen rahoituksen professori, LUT-yliopisto, VATT:n ylijohtaja
”Tähän ei ole mitään yksiselitteistä vastausta. Vastaus riippuu muun muassa sijoittajan riskihakuisuudesta, taloudellisesta asemasta kokonaisuudessaan ja salkun sisällöstä. En itse käytä velkavipua sijoituksissa.”
Antti Saari, pääanalyytikko, OP
”Velkavipu on supervaarallinen, kun osakemarkkina kääntyy laskuun. Se kannattaakin ajaa heti alas, kun markkinariskit nousevat.”
Timo Heikkilä, perustaja, Sijoittaja.fi
”Vastaus riippuu mielestäni henkilökohtaisen taseen koosta ja kassavirrasta. Itse olen käyttänyt velkaa vain sen verran, että velanhoito onnistuisi kassavirralla velkapääoman tuhoutumisesta huolimatta.”
Antti Viljakainen, pääanalyytikko, Inderes
