Veikko Karhulahdesta tuli suorastaan brändi Veikon vinkkien myötä. Kuinka hän näkee yhtiöiden tunnuslukujen taakse?
Ollessaan Turun Seudun Osuuspankin sijoitustoiminnasta vastaava pankinjohtaja Veikko Karhulahdesta tuli suorastaan brändi, siis merkkituote. Veikon vinkit -brändin alla hän tuli tutuksi ennustamalla tulevaisuuden pörssivoittajia.
Karhulahden jakaessa vinkkejään sijoitustoiminnasta kiinnostuneille salit täyttyivät, ja sijoitusguru sai kertoilla sijoitusvinkkejään jopa lomamatkoillaan.
Veikon vinkit -käsite syntyi vuonna 1998. Pankkiala oli silloin toipunut lamasta ja kansalaiset alkoivat jälleen uskoa sijoittamiseen. Karhulahden silloinen esimies Turun Seudun Osuuspankissa lanseerasi Veikon vinkit Turun sijoitusmessuilla.
Karhulahti laittoi itsensä peliin. Veikon vinkkien suosio selittyi Karhulahden omasta ja pankin tiimin kanssa yhteistyönä syntyneestä näkemyksestä, missä markkinoilla mennään. Suosion salaisuus oli Karhulahden kyky nähdä yritysten tunnuslukujen taakse.
Karhulahti lopetti Veikon vinkkien julkisen jakamisen, kun arvopaperilainsäädäntö tiukentui. Edelleen häneltä sijoitusneuvoja kuitenkin kysellään erilaisissa yleisötilaisuuksissa, esimerkiksi sijoittajien risteilyillä. Karhulahti ei myöskään enää ole pankinjohtaja, vaan yksityisyrittäjä ja yksityinen metsäsijoittaja. Turun Sijoitushallinta Oy:n palveluihin kuuluvat mm. varainhoidon kilpailutus, sijoitusstrategian seuranta ja asiakkaiden edustaminen pankkitapaamisissa.
Karhulahdella on vuosikymmenten kokemus varainhoito- ja sijoituspalveluista. Hänellä on valtakunnallisesti erittäin laaja yhteistyöverkosto eri sijoitusalan asiantuntijoista. Karhulahti toimii muun muassa Turun kaupungin sijoitustoimikunnassa senior advisorina.
Skaalautuvuus tärkeää
Vaikka Veikon vinkit ovat historiaa, Karhulahti suostui arvioimaan Viisas raha -median toimitukselle, missä kotimaisissa pörssiyhtiöissä hän näkee potentiaalia ja mitkä merkit taas kielivät, ettei yhtiössä kaikki ole kohdallaan.
– Itse päädyin aikoinaan suosittelemaan sijoituksia ihan yhtiön perustunnuslukuihin perustuen. Vuosien mittaan ajattelutapa ja yritysmaailmakin ovat muuttuneet. Jos tullaan tähän päivään, niin pienyhtiöön sijoittaessa on hyvä ajatella skaalautuvuutta: onko yhtiön tuote sellainen, joka pysytään viemään globaaleille markkinoille, Karhulahti sanoo.
Karhulahti itse myöntää tehneensä virheitä juuri siinä, että ensi alkuun hyvältä ja mielenkiintoiselta vaikuttava bisnestä ei olekaan pystytty viemään maailmalle.
– Niin kävi esimerkiksi Raisio-konsernille. Yhtiön johto epäonnistui, kun yritti viedä Benecol-elintarvikebrändin maailmalle omin voimin. Eihän se onnistu ilman, että maailmanluokan tekijöitä otetaan mukaan.
Huonona merkkinä Karhulahti pitää sitäkin, jos yhtiön johto vaihtuu tiuhaan tai yllättäen. Usein johdon vaihtumista seuraavat uutiset kurssilaskusta. Helmikuun puolivälissä 2024 Raisio-konserni kertoi toimitusjohtajan jättävän tehtävänsä, ja maaliskuussa seurasivat uutiset, joiden mukaan Raision liikevaihdon kasvu on pysähtynyt ja yhtiö tinkii strategiakautensa 2022–2025 taloudellisista tavoitteista.
Huonosti kävi myös henkilöstövuokrauksessa suuren ja yrityskaupoilla kasvaneen Eezyn kurssille, kun 6–8 avainhenkilöä lähti rakentamaan kilpailevaa yritystä, Wulff Works Oy:tä. Kurssi laski alle vuodessa 2,50 eurosta 1,20 euroon.
Katso kassatilanne
Karhulahti itse tarkistaa aina ennen sijoitusta, paljonko yhtiön kassassa on rahaa. Mitä suurempi kassa on, sitä enemmän yhtiöllä on taloudellista liikkumavaraa myös yllättävissä tilanteissa.
Karhulahden mukaan tärkeää on katsoa kassan lisäksi myös yrityksen omistajakuntaa.
− Jos yhtiö on pieni ja kertoo aikovansa mennä maailmalle, niin on tärkeää, että omistajilla on riittävästi pääomia sen toteuttamiseen. Hyvästä esimerkistä käy Kempin suku, joka omistaa sähköautojen pikalatauslaitteita Lahdessa valmistavan Kempower Oyj:n. Vaikka yhtiön pitkä kurssinousu muuttui syöksyksi syksyllä 2023, omistajasuvulla riittää pääomia yrityksen viemiseen maailmalle. On tärkeää, että pienyhtiössä on ankkurisijoittaja, joka pystyy sen viemään maailmalle, Karhulahti sanoo.
Isoihin yhtiöihin mentäessä taas Karhulahden mukaan yrityksen johdon osaaminen on avainasemassa.
− Raision epäonnistuminen Benecolin viennissä maailmalle on tästä hyvä esimerkki, hän sanoo.
