Viisaan Rahan Talouden tulkit -sarjassa asiantuntijat ruotivat talouden ja sijoittamisen ajankohtaisia ja ajattomampia ilmiöitä sekä kertovat omista kokemuksistaan.
Mitä pidempi sijoitushorisontti, sitä enemmän riskiä kannattaa ottaa. Mutta miten sijoitusstrategiaa muutetaan iän myötä?
”Sijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena, jolloin korkoa korolle -voimat ehtivät tekemään taikojaan. Toisaalta varttuneempana voi olla mahdollista sijoittaa kuukausittain isompia summia. Nuorena sijoitushorisontti on pitkä, jolloin uskaltaa sijoittaa tuottohakuisesti isolla osakepainolla, koska markkinoiden luontaiset vuoristoradat ehtivät tasoittua. Varttuneempana voi harkita riskin pienentämistä, sillä rahan tarve esimerkiksi sairauden vuoksi voi ajoittua juuri laskumarkkinoille.”
Hannu Nummiaro, ekonomisti, LähiTapiola
”Mahdolliset muutokset ovat hyvin yksilöllisiä. Iäkkäillä ihmisillä oma henkilökohtainen sijoitushorisontti on lyhyempi kuin nuorella. Toisaalta varakkaalla ikäihmisellä ei välttämättä ole isoja rahallisia tarpeita, vaan sijoittamista voidaan ajatella yli sukupolvien. Kiireisiä lapsiperhevuosia elävällä keski-ikäisellä taas rahaa tulee, mutta sitä myös menee perheen arjen ja asumisen maksamiseen.”
Tuukka Kemppainen, senioristrategi, Danske Bank
”Pääsäännön mukaan nuorempien sijoittajien riskinsietokyky on korkeampi kuin ikääntyneemmillä ihmisillä. Tämä on kuitenkin keskimääräinen havainto, ja jokaisen tulee aina laatia sijoitusstrategiansa yksilöllisesti. Nuorten parempi riskinsietokyky pohjautuu siihen, että riskillisten sijoitusinstrumenttien – kuten osakkeiden – tuottokehitys voi vaihdella voimakkaasti. Lähihistoriassakin Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut kolme peräkkäistä kalenterivuotta eli vuodet 2022, 2023 ja 2024.
Liian korkealla osakepainolla eläkepäiville viime aikoina jäänyt sijoittaja saattaa joutua realisoimaan osakevarallisuuttaan hetkellä, joka ei ole ajoituksellisesti otollisin. Sen sijaan nykyisin pari-kolmekymppinen sijoittaja voi rauhallisin mielin odottaa markkinan mahdollista positiivista käännettä ja harkintansa mukaan jopa lisätä sijoitusriskiä taantumavaiheissa. Osakevalinnan puolella elämänvaiheet voivat myös vaikuttaa siihen, mille toimialoille sijoitukset suuntautuvat.
Henkilökohtaisesti uskon siihen, että sijoittajan olisi erittäin tärkeää ymmärtää yrityksen tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky nimenomaan asiakkaan silmin. Kulutustottumukset vaihtelevat luonnollisesti nuorten ja ikääntyneempien ihmisten välillä, ja tätä taustaa vasten sijoittajan ymmärrys ja asiakaskokemukset eri yrityksiä koskien ovat eritasoisia.
Sijoitusalan ikivihreä viisaus kuuluu jotakuinkin niin, että osakepaino voisi olla laajassa sijoittajajoukossa keskimäärin sata miinus oma ikä. Tämä kannattaa ottaa suuntaa antavana ajatusten herättelijänä sen sijaan, että ottaisi kaavan kirjaimellisesti ja yleispätevästi. Kaavan tarkoituksena on, että muut kuin osakesijoitukset olisivat matalariskisempiä ja nopeasti likvidiksi käyttörahaksi muutettavissa olevia säästökohteita.”
Jukka Oksaharju, osakestrategi, Nordnet
”On tapana sanoa, että osuuden, jonka sijoittaa osakkeisiin tulisi olla 100 miinus oma ikä, mutta mielestäni riskitaso liittyy enemmän sijoituksen tarkoitukseen, mihin tarpeeseen sijoittaa. Jos sijoittaa ja säästää eläkepäiville, on hyvä vähentää osakepainoa, kun eläkepäivät alkavat lähestyä. Jos säästää lastenlasten puolesta, riski voi olla selvästi korkeampi.
On kuitenkin henkilökohtaista, minkälaista riskitasoa sietää, minkälaista tuottoa tavoittelee, miten erilaiset rajoitukset kuten likviditeetin tarve, verotus ja sijoitusaika vaikuttavat. Ympärillä oleva talousympäristö elää koko ajan, ja sen mukana sijoitusstrategian on myös elettävä.”
Tanja Wennonen-Kärnä, päästrategi, S-Pankki
