Syksyn Sijoittajabarometrin vastaajista vain 13 prosenttia on osallistunut tänä vuonna järjestettyihin listautumisanteihin tai -myynteihin.
Tänä vuonna listautumisanteja tai -myyntejä ovat järjestäneet esimerkiksi GRK Infra, Nokian Panimo, Posti ja Cityvarasto. Sijoittajabarometrin vastaajista kolme prosenttia on osallistunut vähintään kahteen ja kymmenen prosenttia yhteen listautumiseen. Kuitenkin 60 prosenttia vastaajista on osallistunut listautumisiin joskus aiemmin, vaikka ei ole osallistunut tänä vuonna. Neljännes ei ole koskaan osallistunut listautumisiin.
– Tulos indikoi, että listautumisanteihin osallistuu yhtiöittäin eri ihmisiä. On siis aidosti iso joukko, jolla on valmius osallistua ja päättää, mitkä yhtiöt juuri heille sopivat. Se on yhtiöiden kannalta hyvä verrattuna siihen, että se pooli olisi tosi pieni, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kommentoi tulosta.
78 prosenttia annit väliin jättäneistä ilmoittaa, ettei halunnut sijoittaa kyseisiin kohteisiin. 10 prosentilla ei ollut varoja sijoitettavaksi.
Kymmenellä prosentilla syyt olivat enemmän teknisiä: viisi prosenttia ei ehtinyt tehdä päätöstä, koska listautumisaika oli liian lyhyt. Kolme prosenttia ei tiennyt, että listautuminen oli meneillään. Kaksi prosenttia olisi halunnut osallistua, mutta ei tiennyt, kuinka osakemerkintä tehdään.
– Listautuvien yhtiöiden ja heidän neuvonantajiensa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten viestitään sijoittajille ja miten käytännön asiat ohjeistetaan, Lounasmeri neuvoo.
Annit eivät suosi yksityissijoittajia
Hän arvelee, että osa listautumisannit väliin jättäneistä on saattanut olla osallistumatta siksi, että yksityissijoittaja saa anneissa tyypillisesti vain pienen osan merkitsemistään osakkeista. Institutionaaliset sijoittajat rohmuavat leijonanosan. Postin listautuessa jokainen osakkeita merkinnyt sai sata osaketta ylittävästä osakemäärästä noin viidenneksen.
– Osakkeita olisi pitänyt merkitä tosi suurella summalla, jotta niitä olisi saanut esimerkiksi tuhansilla euroilla. Rahat ovat kuitenkin kiinni merkinnässä, ja sitten osa palautetaan, Lounasmeri toteaa.
Hän pitää harmillisena, että yksityissijoittajille varattu osuus annista on yleensä pieni.
– Yhtiöiden kannattaisi haluta omistajikseen mahdollisimman iso joukko yksityissijoittajia. Se olisi osakkeen vaihdon ja likviditeetin kannalta parempi.
Lounasmeri arvelee, että antien järjestäjien on helpompi tuottaa pettymys tuhansille tuntemattomille piensijoittajille kuin jatkuvasti läsnä oleville institutionaalisille sijoittajille.
– Ehkä institutionaalisten palveleminen koetaan jotenkin ”hienommaksi”. Varmasti myös halutaan varmistaa, että saadaan tavoiteltu rahoitus kokoon. Silloin on kuitenkin pelko, että piensijoittajat passivoituvat, Lounasmeri pohtii.
Hänen mielestään erityisesti valtio-omistajan pitäisi ajatella myös yksityissijoittajien etua.
– Varsinkin kun valtio listaa yhtiöitä, joiden voi ajatella jo ennen listautumista olevan kaikkien omistuksessa, voisi jättää veronmaksajille mahdollisuuden lähteä jollain järkevällä osuudella mukaan.
Sijoittajabarometri on Tietoykkösen tekemä tutkimus Suomen Osakesäästäjien, Suomen Pörssisäätiön ja Viisas Raha -talouslehden toimeksiannosta. Kaksi kertaa vuodessa tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien sijoituskäyttäytymistä ja heidän näkemyksiään talouden ja sijoitusmarkkinoiden kehityksestä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Suomen Osakesäästäjien jäsenet sekä Suomen Pörssisäätiön sähköisen uutiskirjeen tilaajat. Aineisto kerättiin internetin välityksellä 7. – 19.10.2025. Tulokset on julkaistu Viisaan Rahan numerossa 7/2025, joka ilmestyy 7.11. 2025.
