Suurin osa suomalaisista on säästänyt pahan päivän varalle, mutta moni on joutunut jo turvautumaan säästöihinsä. Varsinkin monella 18–24-vuotiaalla talous alkaa olla tiukoilla.
Suurin osa (72 prosenttia) suomalaisista kotitalouksista on laittanut rahaa säästöön pahan päivän varalle, mutta heistä joka viides on jo joutunut turvautumaan puskuriinsa. Asia käy ilmi OP Ryhmän kyselystä.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna 18–24-vuotiaat ovat kerryttäneet säästöjä vähiten. Heistä joka kymmenes myös kertoo, ettei puskuri kanna enää pitkälle. Kaikista taloudellista puskuria kerryttäneistä samaa sanoo kuusi prosenttia kyselyihin vastanneista.
− Jos on mahdollista, säästöjä olisi hyvä olla kolmen kuukauden nettopalkkaa vastaava summa. Näin on tutkimuksen mukaan puskureita kerryttäneistä 63 prosentilla, erityisesti vanhimmilla ikäluokilla. Jos rahojen riittämisen kanssa on ongelmia, kannattaa ottaa yhteyttä omaan pankkiin, jotta ongelmat eivät pääse paisumaan liian suuriksi. Myös esimerkiksi laskujen eräpäivän siirtämisestä kannattaa sopia suoraan laskuttajan kanssa, OP Ryhmän pankkitoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Aki Gynther sanoo.
Kyselystä käy ilmi, että kulutuksen muuttaminen on selvästi yleisin keino, jota suomalaiset ovat käyttäneet laskuista selviämiseen. Toiseksi yleisin keino on luottokortin käyttö ja kolmanneksi yleisin lainan ottaminen lähipiiristä.
− Vain 12 prosenttia suomalaisista kertoo, että ei ole joutunut tekemään edellisen vuoden aikana minkäänlaisia sopeutuksia laskuista selvitäkseen. Tämä kertoo, että nousseet kustannukset ja kohonneet korot tuntuvat valtaosan arjessa, Gynther sanoo.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
