Epäonnistunut strategia ei ole yksiselitteisesti huono asia, Nokiaa koskeva tutkimus osoittaa.
Jyväskylän yliopiston, Oxfordin yliopiston ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulujen tutkijat ovat havainneet, että myös epäonnistuneet suunnitelmat voivat synnyttää suuria muutoksia. He selvittivät tutkimuksessa Nokian 1970–1980-lukujen strategisia käännekohtia.
Tutkimuksen kohteena on kaksi episodia, joissa Nokian suunnitelmat eivät toteutuneet odotetusti. Ensimmäisessä tapauksessa Nokia onnistui torjumaan sosiaalidemokraattien suunnitelman uudesta valtion elektroniikkayhtiöstä. Hanke vauhditti Nokian muutosta monialayhtiöstä elektroniikkayhtiöksi. Vastaavasti epäonnistunut yhteistyö Volvon kanssa johti Hermia-tutkimuskeskuksen perustamiseen, joka oli keskeinen mobiiliteknologian kehitykselle ja Nokian myöhemmälle nousulle matkapuhelinjohtajaksi.
– Nämä tapaukset on Nokian historiassa aiemmin ohitettu, koska ne eivät johtaneet aiottuihin tuloksiin. Valtion elektroniikkayhtymä ei toteutunut, eikä Nokia liittoutunut Volvon kanssa”, apulaisprofessori Pasi Nevalainen Jyväskylän yliopistosta sanoo.
Tutkijoiden mukaan strategiset epäonnistumiset eivät siis ole vain menneisyyden virheitä. Ne voivat toimia katalysaattoreina uudelle ajattelulle ja rakenteille.
– Tulokset haastavat perinteisen käsityksen strategisesta suunnittelusta ja korostavat epäonnistumisten potentiaalia strategisessa oppimisessa ja uudistumisessa, sanoo professori Eero Vaara Oxfordin yliopistosta.
Tulokset julkaistiin alan arvostetuimmassa tiedelehdessä Administrative Science Quarterlyssä. Tutkimus on ensimmäinen 40 vuoteen, joka on tehty täysin suomalaisin voimin ja suomalaisesta aineistosta tässä arvostetussa lehdessä.
