Coldcard-kylmälompakoissa piillyt viisi vuotta vanha ohjelmointivirhe mahdollisti bitcoinien varastamisen etänä. Virhe on maksanut käyttäjille jo yli 115 miljoonaa dollaria. Monet bitcoineja omistaneet menettivät hetkessä omaisuutensa. Tapaus horjuttaa käsitystä siitä, että bitcoinien kylmäsäilytys olisi murtovarmaa ja turvallista.
Bitcoin-maailmassa tapahtui heinä-elokuun vaihteessa sellaista, mitä ei olisi koskaan saanut tapahtua. Monet bitcoineja niin sanotuissa kylmälompakoissa säilyttäneet käyttäjät huomasivat lompakoidensa tyhjenevän itsestään. Kävi nopeasti ilmi, että hakkeri tai hakkerit olivat löytäneet kriittisen ohjelmistovirheen liittyen satunnaislukugeneraattoriin kanadalaisen kylmälompakkovalmistaja Coinkiten käyttämästä koodista ja osa valmistajan Coldcard-lompakoista oli haavoittuvaisia hakkerien hyökkäykselle. Kylmäsäilytystä on pidetty kaikkein turvallisimpana tapana säilöä bitcoineja. Tällöin yksityisiä avaimia säilytetään laitteella, joka ei koskaan ole yhteydessä internetiin. Coldcard-laitteella oli kaiken lisäksi maine erityisen turvallisena kylmäsäilytysratkaisuna.
Mistä virheessä oli kyse?
Ohjelmointivirhe oli ollut koodissa jo maaliskuusta 2021 lähtien, ja ilmeisesti sitä ei oltu huomattu tai ainakaan korjattu aiemmin. Katastrofaalisen virheen seurauksena laitteen luomat yksityisavaimet eivät olleetkaan satunnaisia, vaan tietyllä laskentatavalla ennustettavia johtuen entropian romahduksesta 128 bitistä jopa 40 bittiin, mikä on nykytietokoneteholla suhteellisen helposti murrettavissa. Tämä mahdollisti hakkerille yksityisavainten murtamisen ja bitcoinien varastamisen ns. etänä tarpeeksi laskentatehoa käyttämällä. Tutkimusyhtiö Galaxy Researchin mukaan bitcoineja on viety useassa aallossa jo noin 1800 kpl eli yhteisarvoltaan yli 115 miljoonaa dollaria. Monet yksityishenkilöt menettivät hetkessä jopa miljoonaomaisuutensa, jolleivat sattuneet lompakon luontivaiheessa heittämään noppaa tarpeeksi monta kertaa lisätäkseen satunnaisuutta tai luomaan ylimääräistä salasanaa.
Bitcoinin historia on täynnä erilaisia hakkerointeja. Välillä on hakkeroitu iso kryptopörssi, välillä sovelluskaupoista löytyy bitcoinit varastava huijauslompakko. Käyttäjiä on vuosikausia ohjeistettu, että bitcoinin säilytys pörssissä on riski. Yhtä lailla säilyttäminen omassa säilössäkään ei välttämättä ole murtovarmaa. Miten tavallinen piensijoittaja pystyy enää luottamaan bitcoiniin? Bitcoin-harrastajat ohjeistavat käyttämään monimutkaisen kuuloista multisignature-säilytysratkaisua tai jopa luomaan itse salalauseensa heittämällä noppia tai kolikkoa tarpeeksi monta kertaa. Peruskäyttäjälle tällaiset ohjeet kuulostavat kuitenkin enemmän tekniseltä siansaksalta kuin varteenotettavalta vaihtoehdolta.
Bitcoin itsessään on edelleenkin turvallinen, sen protokollasta tai koodista ei edelleenkään ole löytynyt haavoittuvuuksia. Samaten muut tunnetut lompakkovalmistajat ovat käyneet läpi omat koodinsa ja todenneet, ettei ainakaan vastaava haavoittuvuus koskisi heidän laitteitaan. Bitcoinia käyttävä tai siihen sijoittava ei kuitenkaan täysin voi välttyä riskeiltä. Aina on olemassa mahdollisuus, että kryptolompakosta löytyy ohjelmointivirhe tai käyttäjä syöttää tietonsa huijaussivustolle. Pankkihuijausten tapauksissa on mahdollista, että pankki estää siirron tai joissain tapauksissa jopa pystyy palauttamaan varat. Kryptomaailmassa valta ja vastuu kulkevat käyttäjällä itsellään.
Miten sijoittaja voi suojautua?
Sijoitusmaailmasta tuttu hajautus on hyvä apuväline myös bittimaailmassa. Bitcoinien säilytystä voi jakaa usean eri valmistajan laitelompakkoon tai turvallisiksi tunnettuihin ohjelmistolompakoihin. Sen säilytyksen voi myös ulkoistaa kotimaisille kryptovarapalveluille. Bitcoiniin voi sijoittaa lisäksi sijoitustuotteiden, kuten etf- ja etp-rahastojen kautta, jolloin säilytysriski on liikkeeseenlaskijalla.
Coldcardeilta varastetut bitcoinit eivät kuitenkaan ole hävinneet avaruuteen. Bitcoinin lohkoketju on avoin ja läpinäkyvä ja varastettujen kolikoiden siirtohistoriaa pystyy kuka tahansa seuraamaan. Mikäli hakkeri siirtää bitcoinit esimerkiksi KYC-pörssiin, hakkerin henkilöllisyys voi hyvinkin selvitä. Tosin ilman hakkerin yksityisavainta bitcoineja ei saada palautettua.
Herätys koko toimialalle
Kylmälompakoiden hakkerointi oli inhimillisesti yksittäisen käyttäjän kannalta ennalta arvaamaton tragedia. Yleisellä tasolla tämä oli kuitenkin herätys koko kryptotoimialalle. Laitteistojen ja ohjelmistokoodien turvallisuuteen, auditointiin ja käyttäjäkokemukseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Samaten tekoälyn käyttö koodibugien etsinnässä tulee varmasti yleistymään.
Coldcard-tapaus muistuttaa, että itsesäilytyksen vapaus tarkoittaa myös vastuuta, jota ei voi ulkoistaa kenellekään. Bitcoinin lupaus riippumattomasta omaisuusluokasta pitää edelleen paikkansa, mutta järjestelmä ei anna anteeksi teknisiä virheitä. Nähtäväksi jää, muuttaako tapaus pysyvästi suhtautumista kylmäsäilytykseen, vai unohtuuko opetus seuraavaan nousumarkkinaan mennessä.
Anton Räsänen
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
