Omistusasunnon arvo todennäköisesti kasvaa ajan myötä vilkkaassa ja kasvavassa kaupunginosassa, jossa ihmiset haluavat asua ja jossa taloudellinen toimeliaisuus sykkii.
– Sellaisilla alueilla, esimerkiksi Helsingin Eirassa, maan hinta nousee pitkällä aikavälillä, koska uutta rakennettavaa maata ei yksinkertaisesti ole tarjolla, ja tarjonta pysyy rajallisena. Omistusasunto voi silloin olla taloudellisesti järkevä ratkaisu, koska arvonnousu vahvistaa sijoituksen kannattavuutta, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Elias Rantapuska.
Taantuvalla paikkakunnalla, jonka tulevaisuuden näkymät eivät houkuttele uusia asukkaita, väestö vähenee ja asuntojen kysyntä hiipuu. Siellä omistusasunnon arvo saattaa jopa laskea, eikä asunnosta välttämättä pääse eroon edes alhaisella hinnalla. Rantapuska näkee, että tällaisessa tilanteissa on tärkeää tunnistaa, että asunnon omistaminen ei ole automaattisesti taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin vuokralla asuminen.
– Silloin omistusasuminen muistuttaa lähinnä etukäteen maksettua asumista ja sijoitusaspekti jää taka-alalle. Lähtökohdat ja tulevaisuuden näkymät vaikuttavat ratkaisevasti siihen, mikä asumismuoto on kulloinkin järkevin.
OP:n pääanalyytikko Antti Saari sanoo, että pitkällä juoksulla uskomus pitää paikkansa usein, mutta ei välttämättä.
– Viime vuosina on ollut heikko asuntomarkkina ja lainakorot ylhäällä, jolloin tietyissä tapauksissa on ollut perusteltua asua vuokralla. Se on voinut tulla edullisemmaksi kuin se, että maksaa lainakorkoja ja yhtiövastiketta. Vaikka lainaa ei lyhentäisi, voi silti tulla halvemmaksi asua vuokralla.
Saari muistuttaa, että useimmiten omistusasunto hankitaan kuitenkin muista syistä kuin taloudellisen hyödyn saamiseksi.
– Uskomus eipidä paikkaansa aina, toteaa myös Osakesäästäjien puheenjohtaja Svenne Holmström.
Hän lähestyy uskomusta tarkastelemalla, kuinka paljon identtisestä kohteesta maksettaisiin, jos se olisi omistusasunto tai asuisi siinä vuokralla. Summaan vaikuttavat sekä asuntolainan korkokanta että vuokranantajan itselleen tavoittelema tuotto.
Kokonaisuuden kannalta oleellisin muuttuva tekijä on, mitä asunnon arvolle käy. Holmström huomauttaa, että laskelma pitää tehdä erikseen jokaista asuntoa kohden eli ei voi verrata vuokralla asumista Karjaalla omistusasumiseen Helsingin Lauttasaaressa.
– Kysymys kuuluukin: jos pystyy vapauttamaan osan kassavirrasta sijoittamiseen asumalla vuokralla, saadaanko sillä tavalla enemmän tuottoa? Jos pelkästään asuu vuokralla ja kulut ovat samat kuin lyhennykset, korot ja muut asumisen kulut omistusasunnossa, on omistusasunto parempi, Holmström näkee.
– Tosin omistusasunnossa jossain vaiheessa tulee remonttikuluja päälle, varsinkin jos samassa kohteessa asuu vuosikymmeniä.
Uskomus on siis tapauskohtainen, mutta taloudellinen etu todennäköisesti kallistuu omistusasunnon suuntaan, mikäli lainan korko on kohtuullinen tai matala.
