Kevään sijoittajabarometri osoittaa sijoittajien luottamuksen Suomen ja maailmantalouden kasvuun romahtaneen. Oman talouden odotetaan kuitenkin kasvavan.
Suomalaissijoittajien näkemykset talouden suunnasta ovat synkentyneet poikkeuksellisella tavalla. Erityisesti arviot maailmantalouden kehityksestä herättävät huomiota: Saldoluku oli viime syksynä 45 plussalla, nyt 12 miinuksella. Nyt peräti 39 prosenttia vastaajista uskoo globaalin talouden supistuvan seuraavan puolen vuoden aikana ja Suomen kansantalouden jopa 40 prosenttia.
– Näin pessimistiset skenaariot ovat historiallisesti harvinaisia. Globaali talous on supistunut viime vuosikymmeninä lähinnä suurten kriisien, kuten finanssikriisin ja koronapandemian yhteydessä. Tilanne on erikoinen, sillä maailmantalouden odotetaan yleisesti ottaen kasvavan, Danske Bankin senioristrategi Tuukka Kemppainen ihmettelee.
Usko omaan talouteen on kuitenkin hyvä. Vastaajista 28 prosenttia arvioi oman talouden kasvavan ja 10 prosenttia heikkenevän seuraavien kuuden kuukauden aikana. Maailmantalouden kasvuun uskoi vain 27 prosenttia.
− Yksi keskeinen tekijä mielialojen heikkenemisessä on yhdysvaltalaisen politiikan viimeaikainen kehitys, joka on lisännyt epävarmuutta markkinoilla. Vaikutus näkyy erityisesti naissijoittajien muita pessimistisempinä näkemyksinä, Osakesäästäjien puheenjohtaja Karri Salmi sanoo.
Palaako kasvu?
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri muistuttaa, että aiemmin maailmantalouden kasvuun on luotettu lähes kyselyn historian alusta asti. Aiemmin epäluottamus on kohdistunut lähinnä Suomen talouteen.
Kemppaisen mielestä talousennusteet viittaavat kuitenkin siihen, että kasvu voisi olla palaamassa Suomeen. Vastaajien odotukset näyttävät irtautuneen näistä talouden perusnäkymistä.
− Vaikka geopoliittiset tapahtumat ovat inhimillisesti ja poliittisesti merkittäviä, niiden vaikutukset markkinoihin ovat toistaiseksi jääneet suhteellisen maltillisiksi. Esimerkiksi Yhdysvaltain osakeindeksit liikkuvat edelleen vain muutaman prosentin päässä kaikkien aikojen huipuistaan ja OMX Helsinki PI -indeksi tuotti viime vuonna yli 30 prosenttia, Kemppainen muistuttaa.
Salmen mielestä Iranin sota on ehtinyt jo tuhoamaan tämän talousvuoden sekä kansantalouden että osakemarkkinoiden kannalta. Inflaatio on päässyt liikkeelle ja korot ovat todennäköisesti nousemassa.
− Vastaajat ovat ajan hermolla oleva porukkaa enkä yhtään ihmettele, että nämä luvut ovat tällaisia. Se tuli hieman yllätyksenä, että luottamus on pudonnut näin radikaalisti, Salmi toteaa.
Yllättävä ristiriita
Osakekurssien nousuun uskoo seuraavien 6 kuukauden aikana 40 prosenttia vastaajista. Noin joka kolmas arvioi osakemarkkinoiden pysyvän ennallaan ja 28 prosenttia arvioi osakekurssien laskevan. Lasku on merkittävä edellisiin tutkimuksiin verrattuna.
Sijoittajien käyttäytymisessä näkyy yllättävä ristiriita. Peräti 58 prosenttia vastaajista on lisännyt kotimaisten osakkeiden omistustaan viimeisen puolen vuoden aikana.
”Tuli hieman yllätyksenä, että luottamus on pudonnut näin radikaalisti.”
− Ilmiö ei ole täysin epälooginen: historiallisesti osakemarkkinat ovat pitkällä aikavälillä tuottaneet positiivisesti, ja nousuodotus on monelle sijoittajalle oletusarvo. Vaikka maailman talouskasvusta ollaan hyvinkin synkillä mielin, niin sijoittamiseen suhtaudutaan silti myönteisesti, Kemppainen sanoo.
Sijoituskohteissa ei näy suuria yllätyksiä. Suomalaiset pitäytyvät pitkälti tutuissa valinnoissa, eikä merkittäviä muutoksia ole havaittavissa. Vastaajista 91 prosenttia sijoittaa kotimaisiin pörssiosakkeisiin.
Kyselyssä eroteltiin ensimmäistä kertaa kotimaiset ja ulkomaiset pörssiosakkeet. Tulokset osoittavat, että käytännössä kaikki ulkomaisiin osakkeisiin sijoittavat omistavat myös kotimaisia − pelkästään ulkomaisiin sijoittavia ei juuri ole.
Suoraan maailmalle
Ulkomaille suuntautuva suora sijoittaminen on kasvussa. Myös pörssinoteeratut rahastot eli etf:t ovat lisänneet suosiotaan erityisesti kokeneempien sijoittajien keskuudessa. Tämä kertoo sijoittamisen monipuolistumisesta ja kansainvälistymisestä.
− Myös sijoitustilien jakauma on odotusten mukainen: arvo-osuustili on selvästi yleisempi kuin osakesäästötili, mikä selittyy osittain vastaajien ikärakenteella. Vanhemmat sijoittajat suosivat perinteisempiä ratkaisuja, Salmi arvioi.
Kotimarkkinapainotus on edelleen vahvaa. Monen sijoittajan salkussa suomalaiset osakkeet muodostavat merkittävän osuuden, vaikka Helsingin pörssin osuus maailman osakemarkkinoista on alle puoli prosenttia.
− Tämä tarkoittaa, että suuri osa globaalista sijoituspotentiaalista jää hyödyntämättä. Toisaalta monet suomalaisyritykset toimivat kansainvälisesti, joten niiden kehitys on sidoksissa globaaliin talouskasvuun, Kemppainen muistuttaa.
Yksittäisissä osakkeissa kiinnostus kohdistuu edelleen suuriin kansainvälisiin yhtiöihin. Mukana on myös perinteisiä osinkoyhtiöitä, joiden vakaus houkuttelee sijoittajia epävarmoina aikoina.
− Kotimaisissa osakkeissa korostuu finanssisektorin vahva asema. Pankki- ja vakuutusyhtiöt ovat vahvistaneet asemiaan sijoittajien suosikkeina, mikä heijastaa osin markkinatilannetta ja sijoittajien arvostusta vakaata osinkotuottoa kohtaan. Myös energiayhtiöiden asema on vahvistunut, mikä liittyy geopoliittisten jännitteiden vaikutuksiin markkinoilla, Lounasmeri arvelee.
Ulkomaisissa osakkeissa näkyy hienoista muutosta. Esimerkiksi tanskalaisen lääkeyhtiön Novo Nordiskin ympärillä nähty aiempi innostus on hieman laantunut kurssilaskun ja negatiivisten uutisten myötä. Samaan aikaan yhdysvaltalainen teknologiajätti Nvidia on noussut entistä kiinnostavammaksi, vaikka sen kurssikehitys ei ole viime kuukausina ollut yhtä vahvaa kuin aiemmin. Salmen mukaan kiinnostusta selittää osaltaan arvostustasojen maltillistuminen.
Teknologia putosi
Toimialakyselyssä puolustusteollisuus oli nyt ensimmäistä kertaa mukana omana kategorianaan. Se nousi heti kiinnostavimpien joukkoon, mikä heijastaa todennäköisesti kiristynyttä geopoliittista tilannetta. Sen sijaan teknologia on pudonnut aiempaa alemmaksi ja metsäteollisuuden houkuttelevuus on heikentynyt.
Pankki- ja rahoitussektori on noussut sijoittajien suosioon korkoympäristön muututtua. Myös energia ja raaka-aineet ovat vahvistuneet, kun taas kulutustavaroihin liittyvä sijoittaminen viittaa osittain defensiiviseen strategiaan.
Vastaajista 14 prosenttia on pienentänyt kotimaisten ja 10 prosenttia ulkomaisten pörssiosakkeiden osuutta sijoituksissaan viimeisen kuuden kuukauden aikana. Sen sijaan 58 prosenttia on kasvattanut kotimaisten pörssiosakkeiden ja 49 prosenttia etf-rahastojen tai perinteisten rahastojen osuutta. Ulkomaisia pörssiosakkaita salkkuunsa on lisännyt 43 prosenttia vastaajista.
− Osakemarkkinat ovat tällä hetkellä täysin samalla tasolla kuin missä ne olivat ennen Iranin sotaa. Kun meillä oli huikeat inflaatio-odotukset ja korko-odotukset, niin en ymmärrä, mikä on ollut syy ostaa. Nyt ei ole ollut mitään kahdenkymmenen pinnan dippiä, kuten esimerkiksi viime vuonna oli, Salmi ihmettelee.
Ei paniikkia
Geopoliittinen kriisi ei ole saanut sijoittajia paniikkiin. Noin 59 prosenttia vastaajista kertoo olleensa joko tavallista passiivisempi tai ettei tilanne ole vaikuttanut sijoituspäätöksiin lainkaan. Osakepainoa on vähentänyt 8 prosenttia, kun 15 prosenttia sanoo ostaneensa tavallista enemmän. Maantieteellistä allokaatiota on muuttanut 13 prosenttia.
Kemppaisen mukaan markkinat reagoivat kriiseihin usein aluksi voimakkaasti, mutta vaikutukset jäävät yleensä lyhytaikaisiksi, kun sijoittajat alkavat arvioida todellisia talousvaikutuksia. Esimerkiksi Ukrainan sodan markkinavaikutus jäi lopulta rajalliseksi, vaikka itse konflikti on pitkäkestoinen.
Sijoittajabarometri-tutkimuksen on tehnyt Iro Research Oy Suomen Osakesäästäjien, Suomen Pörssisäätiön ja Viisas Raha -talouslehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien sijoituskäyttäytymistä ja heidän näkemyksiään talouden ja sijoitusmarkkinoiden kehityksestä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Suomen Osakesäästäjien jäsenet sekä Suomen Pörssisäätiön sähköisen uutiskirjeen tilaajat. Aineisto kerättiin internetin välityksellä 25.3. – 6.4.2026. Kohderyhmälle lähetettiin sähköpostitse kutsu osallistua tutkimukseen. Kutsuja Suomen Osakesäästäjien jäsenille ja Suomen Pörssisäätiön uutiskirjeen tilaajille lähetettiin yhteensä 40 703 kpl, lisäksi lähetettiin yksi muistutus. Määräaikaan mennessä saatiin yhteensä 2 574 hyväksytysti täytettyä vastausta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 6,3. Tutkimuksen eri vaiheiden (suunnittelu/tiedonkeruu/analysointi) laadunhallinta noudattaa SFS-ISO 20252 laatustandardia.
