Juttusarjassa Antti Saari, Elias Rantapuska ja Svenne Holmström murtavat sijoittamiseen liittyviä myyttejä joka toinen perjantai.
– Ei. Tämä yksi sijoitusmarkkinoiden kuuluisista paradokseista. Hyvä yritys ei ole aina hyvä sijoitus, eikä huono yritys ole aina huono sijoitus, sanoo Osakesäästäjien puheenjohtaja Svenne Holmström.
Hyvien yritysten laatu ei ole mikään suuri salaisuus. Kun jokin yhtiö on hyvä, se on yleisesti tiedossa ja heijastuu myös osakkeen hinnassa. Holmström sanookin, että hyvä yhtiö ei ole koskaan halpa, kuten vaikkapa Kone; se on erinomainen sijoitus, mutta osake ei ole edullinen.
Hyvät ja laadukkaat yritykset ovat usein kannattavia, maksavat osinkoa ja kasvavat tasaisesti. Kun sijoittaa tällaisiin yrityksiin, mahdollisuus saada positiivista tuottoa kasvaa Holmströmin mukaan merkittävästi verrattuna siihen, että sijoittaisi satunnaisesti mihin tahansa yritykseen ja vain toivoisi parasta:
– Toisin sanoen, laatuyhtiöihin sijoittamalla tuoton todennäköisyys on parempi kuin pörssiyhtiöissä keskimäärin.
Hän myös huomauttaa, että kun salkussa on useita hyviä yrityksiä, hyvin menestyvien yritysten tuotto voi paikata tappioita, jos joku yritys ei menestyisikään odotetusti.
– Jos on salkku täynnä hyviä yrityksiä, vaikka 20–30 kappaletta, niin salkku kokonaisuutena pysyy todennäköisemmin vakaana ja tuottavana, vaikka yksittäinen yritys ei hyvä olisikaan.
Huonokin voi olla hyvä
– Eimissään tapauksessa, toteaa myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen apulaisprofessori Elias Rantapuska ja sanoo, että hyvä yritys on hyvä sijoitus vain silloin, jos muut eivät tiedä, että se on hyvä yritys.
Huonokin yritys voi hänen mukaansa olla erittäin hyvä sijoitus. Jos muut pitävät yritystä vielä huonompana kuin sinä itse, yhtiön osaketta saa silloin todennäköisesti halvemmalla.
– Yritys, joka tekee ensi vuonna 100 euroa voittoa, mutta kaikki luulevat sen tekevän vain 50 euroa, voi olla hyvä sijoitus. Sen sijaan yritys, joka ei koskaan tee eurokaan voittoa, on tietysti aina huono sijoitus, Rantapuska konkretisoi.
Hän painottaa, että yksityissijoittajan ei tarvitse syvällisesti perehtyä yritysten analysointiin, sitä varten on olemassa rahoitusalan palveluja. Sijoittaminen voi olla vaikka hauska harrastus, josta saa sivutuloja.
– Riittää, kun ymmärtää muutaman perusasian: hajauttaminen on tärkeää, sijoitusten kustannuksilla on suuri merkitys, ei kannata sijoittaa mihinkään, mitä ei itse ymmärrä, ja riskitaso kannattaa valita sellaiseksi, että sen kanssa pystyy elämään, Rantapuska sanoo.
Maailma voi muuttua yrityksen ympärillä
OP:npääanalyytikko Antti Saaren mukaan uskomus pitää useimmiten pitkällä aikavälillä paikkansa, mutta ei missään tapauksessa aina.
– Jos ostaa jotakuinkin hyväksyttävällä hinnalla hyvää yritystä, yleensä se pitkällä juoksulla myös on hyvä sijoitus. Mutta ei voi sanoa, että on aina. Voi olla esimerkiksi kuplamaisia tilanteita, missä hyvästä yrityksestä maksetaan aivan liikaa, hän perustelee näkemystään.
Yhtiö voi myös muuttua erinomaisesta yrityksestä kriisiyritykseksi siksi, että maailma ympärillä muuttuu. Saari kertoo esimerkin hyvin menestyneestä Xeroxista, jonka tulos romahti, kun printtereiden ja kopiokoneiden kysyntä kääntyi trendinomaiseen laskuun digitalisaation vuoksi:
– Yrityksessä ei ollut mitään vikaa, mutta maailma ympärillä muuttui epäsuotuisaan suuntaan, hän sanoo.
Hyvän yrityksen pitää pystyä tekemään hyvää tulosta ja hyvää pääoman tuottoa yli ajan. Siksi yrityksen pitää olla omalla alallaan jollain tavalla vahva peluri ja luoda itselleen kilpailuetuja, kuten vahva brändi tai kysyntää ylläpitävät hyvät tuotteet.
– Tai verkostoefekti, kuten nykyisillä vahvimmilla yrityksillä on. Esimerkkinä tästä on Microsoft, jota on aika vaikea päästä karkuun, Saari lisää.
