Helsingin pörssin pienemmät menestyjät jäävät usein suurten yhtiöiden varjoon, vaikka niiden liiketoiminnan kehitys olisi joskus jopa suuryrityksiä vahvempaa. Rahastoyhtiö Fonditan salkunhoitaja Marcus Björksten löytää tähän muitakin syitä kuin esimerkiksi vähäinen mediahuomio.
Sijoittajien katseet seuraavat Nordeaa, Sampoa, Nokiaa ja Nesteen kaltaisia yhtiöitä, joiden liikkeet määrittävät koko pörssin suuntaa. Helsingin pörssissä on kuitenkin myös useita pienempiä yhtiöitä, jotka ovat onnistuneet kasvattamaan liiketoimintaansa kannattavasti vuodesta toiseen.
Silti monet hyvätkin pienyhtiöt kärsivät kroonisesta aliarvostuksesta. Ensimmäinen syy on koko. Pienissä yhtiöissä osakevaihto on vähäistä, mikä karkottaa suuria institutionaalisia sijoittajia. Kun ostajia on vähän, myös arvostustasot jäävät usein mataliksi.
– Parinkolmen viime vuoden aikana pienyhtiöiden likviditeetti, siis päivittäinen vaihto, on heikentynyt merkittävästi. Tämä taas tarkoittaa sitä, että ei tarvita hirveän isoja myynti- tai ostointressejä. Fonditan kaltainen rahastoyhtiökään ei voi mennä ihan mikroyhtiöihin, kun niissä ei usein ole mitään likviditeettiä. On vaikea päästä yhtiöstä eroon, jos sen osakkeella ei ole kunnollista vaihtoa, rahastoyhtiö Fonditan salkunhoitaja Marcus Björksten sanoo.
Sijoittajat ovatkin viimeisten vuosien aikana siirtäneet rahojaan pienyhtiöistä suurempiin ja myös passiivisiin indekseihin maailmalla.
– Tämä on mielestäni selkeä trendi, joka taas on johtanut siihen, että näiden osakkeiden vaihto on heikentynyt, Björksten tietää.
Rajallinen markkina
Merkittävä syy pienyhtiöiden matalaan arvostukseen liittyy myös riippuvuuteen kotimaisesta markkinasta. Vaikka liiketoiminta olisi kannattavaa, sijoittajat etsivät kansainvälisiä kasvutarinoita.
Esimerkkinä kasvavasta ja kannattavasta, mutta vahvasti kotimaisesta markkinasta riippuvaisesta yhtiötä Björksten nostaa Puuilo-myymäläketjun. Puuilo myy muun muassa puutarhatarvikkeita, autotarvikkeita, kodintarvikkeita, lemmikkituotteita, työkaluja ja vapaa-ajan tuotteita.
– Puuilo kuuluu tällä hetkellä meidän top 3 –omistuksiin Fondita Finland Micro Cap –rahastossa: osakkeen kurssi on kehittynyt varsin hyvin hankalassakin suhdanteessa. Puuilokaan ei ole mikään erityisen halpa yritys, mutta ei sen pidäkään olla. Vastaan tulee kuitenkin kysymys, mistä haetaan kasvua, kun Suomesta sitä ei enää saa lisää, Björksten sanoo.
Kasvua kansainvälisyydestä
Parhainta arvostusta pörssin suomalaisista pienyhtiöistä ovat nauttineet ne, joilla on kansainvälistä toimintaa.
Suomen heikentynyt talous ei ole vaikuttanut esimerkiksi hyvin markkinaosuutta USA:ssa saaneeseen saunatarvikkeita ja saunoja valmistavaan Harviaan.
– Harvialla on kyky ylläpitää kannattavuutta vaikeassakin markkinatilanteessa, eikä sen ole tarvinnut lähteä polkemaan hintoja aggressiivisilla myyntikampanjoilla. Fonditalla on Harviaan pitkäaikainen omistus useassa rahastossa, Björksten sanoo.
Myös puolustusteknologiayhtiö Bittiumin myötätuuli selittyy jossain määrin kansainvälisyydellä. Bittium solmi talvella sopimuksen Naton tietojärjestelmävirasto NCIA:n kanssa ja vahvistaa rooliaan puolustusmarkkinassa tietoturvateknologioiden avaintoimittajana.
Niin ikään elektroniikkateollisuuden sopimus- ja järjestelmätoimittaja Scanfilin kurssi on kehittynyt hyvin ja yrityksellä on paljon asiakkaita, joilla on kansainvälinen myynti.
– Myöskään Scanfil ei ole riippuvainen pelkästään suomalaisista kuluttajista, rakentajista tai muutenkaan Suomen suhdanteista. Scanfil onkin ollut pitkään meidän suurimpia teknologiaomistuksia, Björksten sanoo.
Sähköautojen pikalatausasemia rakentavan Kempowerin osake on ollut yksi Helsingin pörssin voimakkaimmin heiluneista kasvutarinoista viime vuosina. Kuitenkin juuri USA:n liiketoiminta on ollut yksi Kempowerin tärkeimmistä kasvun ajureista.
– Mekin sijoitimme Kempoweriin vuoden 2021 loppupuolella ja se oli silloin todella merkittävä positio meidän parissa rahastossa. Ennen kuin kurssi lähti sukeltamaan, myimme Kempowerin kokonaan pois, mutta nyt taas viime vuoden puolella sijoitimme siihen. Kempowerin USA:n tehdas on nyt käynnissä ja tilanne on normalisoitunut. Riskit ovat nyt pienemmät kuin takavuosina, Björksten sanoo.
Tärkeintä on kasvu
Yksi selitys pienyhtiöiden aliarvostukseen on näkyvyyden puute. Suuryhtiöitä seuraa suuri joukko analyytikoita, media ja ulkomaiset sijoittajat. Silloin pienyhtiön todellinen suorituskyky ei välttämättä heijastu osakekurssiin yhtä nopeasti kuin suurissa pörssiyhtiöissä.
Juuri siitä syystä pienyhtiöt voivat tarjota sijoittajille kiinnostavia mahdollisuuksia. Kun markkinat keskittyvät pörssin jättiläisiin, osa pienemmistä yhtiöistä jää tutkan ulkopuolelle. Jos liiketoiminnan kasvu kuitenkin jatkuu ja kansainvälistyminen onnistuu, nykyinen varjoasema voi vielä muuttua pörssin seuraaviksi menestystarinoiksi.
Björksten kaipaakin nyt institutionaalisten sijoittajien mielenkiinnon palaamista pienyhtiö-segmenttiin niin Suomessa kuin muuallakin Pohjoismaissa. Hänen omien sijoituspäätöstensä tärkein argumentti pienyhtiöiden kohdalla on kasvu.
– Isojen yhtiöiden on vaikea kasvaa isoilla prosenteilla. Pienyhtiöiden kohdalla koko juttu onkin siinä, että sitä kasvua pitää olla. Samalla pitää pelkkien tulevaisuudenlupausten sijasta olla myös todisteita, että yhtiön tuotteella tai palvelulla on oikeasti jotain lisäarvoa ja kysyntää. Tärkeää on myös se, että johto, ja mielellään myös muu henkilökunta, on sitoutunut yhtiöön ja omistaa sen osakkeita.
