Viime vuosien kriisit ovat voineet vaikuttaa sijoittajiin. Jäävätkö markkinoiden myllerrykset pysyvästi mieleen vai unohtuuko niiden vaikutus nopeasti?
− Se riippuu pitkälti omista kokemuksista, sanoo Pasi Sirola, Säästöpankkikeskuksen varallisuudenhoidon liiketoimintajohtaja.
Lyhyellä aikavälillä sijoittajien muisti voi olla lyhyt. Kun pörssikurssit laskevat, sijoittajien tunnelma muuttuu nopeasti raskaaksi, mutta markkinoiden suunnan vaihtuessa ylöspäin sijoittajien usko palautuu yleensä ripeästi.
− Kun markkinalla on voimakasta laskua, se tuntuu pahalta, mutta kun kurssit nousevat takaisin, luottamus palautuu melko nopeasti, Sirola kuvaa.
Sen sijaan pitkät muistijäljet syntyvät hänen mukaansa sijoittajan omista tappioista. Erityisesti paniikissa tehty huono myynti voi jättää syvän jäljen.
− Pitkän aikavälin kriisit ja omat epäonnistumiset jäävät mieleen. Ne voivat luoda pelkotilan, joka vaikuttaa sijoittamiseen vielä vuosienkin päästä, Sirola sanoo.
Hyvä esimerkki on hänen mukaansa 2000-luvun alun IT-kupla. Silloin moni ensikertalainen sijoittaja lähti mukaan hurjaan nousuun ja koki nopeasti yhtä kovan romahduksen.
− Moni heistä muistaa edelleen, miten “poltti näppinsä” heti alkuun. Tällaiset kokemukset voivat johtaa siihen, ettei sijoittamiseen haluta palata enää koskaan, Sirola toteaa.
Sijoittamiseen liittyykin vahva psykologinen seikka eli negatiiviset kokemukset jäävät mieleen pidemmäksi aikaa kuin positiiviset.
− Usein muistamme muissakin elämäntilanteissa vastoinkäymiset paremmin ja pitempään kuin onnistumiset. Sama pätee sijoittamiseen, Sirola sanoo.
Sirola kertoo tästä esimerkin, kuinka kurssien laskiessa moni jää odottelemaan muutosta tappion pelossa liian kauan, kunnes lopulta paniikki vie voiton:
− On hyvin yleistä, että alussa ei reagoida, vaan seurataan tilanteen kehittymistä. Ja kun kurssin lasku jatkuu, odotellaan pitempään ja myydään vasta merkittävien tappioiden jälkeen. Usein tämä ajoitus osuu juuri markkinoiden huonoimpaan hetkeen.
Nousumarkkinassa käyttäytyminen kääntyy päälaelleen eli sijoituksia tehdään vasta kurssien ollessa jo korkealla.
− Näin syntyy klassinen virhe, kun myydään silloin kun hinnat ovat matalimmillaan ja ostetaan huipulta, sanoo Sirola.
Sijoittaminen on vahvasti psykologiaa, ja Sirolan mukaan siksi onkin keskeistä ymmärtää, miten itse reagoi markkinan liikkeisiin ja epävarmuuteen. Koska kriisejä jatkossakin tulee ja menee, sijoittajan ei kannata yrittää ennustaa markkinaa, vaan hallita omaa käyttäytymistään.
− Ytimessä on itsensä tunteminen. Ne, jotka onnistuvat siinä, välttävät myös kaikkein kalleimmat virheet, Sirola tiivistää.
Yksi tehokkaimmista tavoista hallita tunteita on ennalta tehty sijoitussuunnitelma ja säännöllinen sijoittaminen.
− Kun sijoittaa tasaisesti, ei tarvitse arvailla ajoitusta. Pohjalla saa enemmän samalla rahalla ja huipulla vähemmän, mutta kokonaisuus tasoittuu, Sirola toteaa.
