Suomen talouden elpyminen saattaa olla edessä, mutta rakenteelliset haasteet varjostavat näkymiä.
Suomen talous on käännekohdassa, ja varovaisen positiiviset merkit alkavat näkyä erityisesti teollisuudessa, asuntomarkkinoilla ja työmarkkinoilla. Näin analysoi Danske Bankin senioriekonomisti Ozan Yanar, jonka mukaan teollisuuden uudet tilaukset ovat kasvaneet sekä investointi- ja vientinäkymät parantuneet. Nämä ovat ratkaisevia tekijöitä talouden käänteelle.
Viimeisen 20 vuoden aikana Suomen talous on kohdannut useita ulkoisia shokkeja ja rakennemuutoksia: eurokriisi, Nokian romahdus, metsäteollisuuden heikentyminen, korona, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä johtunut kaupan päättyminen. Lisäksi korkojen nousu vuonna 2022 vaikutti erityisesti suomalaisiin kotitalouksiin muuta Eurooppaa enemmän, koska Suomessa on keskimäärin enemmän lainoja vaihtuvalla kuukausierällä kuin muualla Euroopassa.
Näillä on Yanarin mukaan ollut vaikutusta kotitalouksien luottamukseen, joka romahti vuoden 2022 aikana. Hänestä on ymmärrettävää, että luottamuksen vahvistuminen on hidasta.
– Positiivista on, että viime vuonna lainamenot ja inflaatio ovat laskeneet, ja reaalitulot nousseet, Yanar sanoo.
Myös tänä vuonna reaalitulojen ennustetaan kasvavan, mikä parantaa kotitalouksien ostovoimaa. Toisaalta Suomen talouden kannalta erittäin tärkeää kotimaista kulutusta ovat heikentäneet julkisen talouden menoleikkaukset.
– Kotitalouksien kulutus muodostaa yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta ja on tärkein kasvun ajuri. Kuluttajaluottamus on kuitenkin edelleen matalalla, vaikka varovaista parannusta on tapahtunut. Julkinen velka on kasvanut erittäin korkeaksi, ja yritys vähentää velkaantumista on ymmärrettävä, Yanar toteaa ja huomauttaa painotusten olevan poliittisia arvovalintoja.
Työllisyysaste on noussut neljä kuukautta peräkkäin
Työttömyysaste on noussut erittäin korkeaksi ja työttömyysriski on saanut ihmiset lykkäämään isoja hankintoja, jolloin säästämisen taso on noussut ja kulutus laskenut. Työmarkkinoiden käänne onkin Yanarin mukaan avainasemassa kulutuksen elpymisessä.
– Nykyinen ja tulevat hallitukset ovat vaikeassa tilanteessa julkisen velan tasapainottamisen ja kotimaisen kulutuksen ylläpidon välillä, Yanar toteaa.
Työmarkkinoilla Yanar näkee kaksi hyvää merkkiä: 15–64-vuotiaiden työllisyysaste on kääntynyt nousuun ja on noussut neljä kuukautta peräkkäin 71,1 prosentista 71,6 prosenttiin. Lisäksi lomautukset ovat jo pidemmän aikaa vähentyneet. Toisaalta työttömyysaste on noussut 10,6 prosenttiin, mikä on korkein lukema sitten vuoden 2009, jolloin trendilukua alettiin laskea nykymuodossaan.
– Korkea työttömyysaste ei kuitenkaan kerro kaikkea. Merkittävä osa työttömyyden kasvusta on seurausta osallistumisasteen kasvusta, joka on erittäin korkealla tasolla. Tämä kertoo siitä, että työikäisestä väestöstä noin 70 prosenttia joko on töissä tai hakee aktiivisesti työpaikkaa. Avoimien työpaikkojen määrä on kuitenkin vähäinen, mikä rajoittaa työllisyysasteen nousua, Yanar kertoo.
Asuntomarkkinoilla tilanne on kaksijakoinen, mutta myyntimäärät ja uusien asuntolainojen määrä ovat kasvaneet kohti pitkän aikavälin keskiarvoa. Danske Bankin ennusteiden mukaan varsinainen käänne asuntorakentamisessa ja asuntojen hintojen kasvun suhteen tapahtuu ensi vuonna, mutta jo alkaneena vuonna odotetaan maltillista, noin 0,8 prosentin, asuntojen hintojen nousua. Ennuste asuntojen hintojen kasvusta on 2,5 prosenttia ensi vuoden osalta.
– Asuntorakentaminen hiljeni 2022 Venäjän hyökkäyssodan alettua, kun korot ja inflaatio nousivat. Puhuttiin jopa romahduksesta, mutta nyt uskotaan markkinan hiljalleen toipuvan, Yanar toteaa.
Danske Bankin bkt:n kasvuennusteet:
- Vuosi 2025: +0,3 %
- Vuosi 2026: +1,5 %
- Vuosi 2027: +1,8 %
