Ulkomaisten ostajien osuus Suomessa tehdyistä isoista kiinteistökaupoista nousi vuoden alkupuoliskolla 71 prosenttiin. Evlin kiinteistösijoitusjohtaja Tero Tuomisen mukaan se johtuu varsinkin ruotsalaisten kiinteistösijoittajien aktivoitumisesta Suomen markkinoilla.
Raklin toimitilabarometrin mukaan ammattimaisille kiinteistösijoittajille on saatavissa pankkirahoitusta aiempaa helpommin. Keväällä 2025 barometriin vastanneista kiinteistömarkkinoiden ammattilaisista 56 prosenttia arvioi pankkirahoituksen saatavuuden paranevan hieman ja neljä prosenttia arvioi sen paranevan selvästi. 40 prosenttia vastaajista näki rahoituksen saatavuuden pysyvän ennallaan. Enemmistö vastaajista arvioi myös lainamarginaalien olevan laskussa.
Ensimmäistä kertaa syksyn 2017 jälkeen yksikään vastaajista ei arvioinut rahoituksen saatavuuden heikentyvän. Toimitilabarometri julkaistaan kahdesti vuodessa.
Uusia pelureita markkinoilla
– Kaikki hankkeet eivät saa rahoitusta, mutta hyvistä ja valmiista kohteista on aika kova kilpailu. Se näkyy lainamarginaaleissa, koska niin moni haluaa niitä rahoittaa, Tero Tuominen sanoo.
Hänen mukaansa Suomen kiinteistömarkkinoita rahoittamaan on tarjolla nyt myös esimerkiksi saksalaisia pankkeja ja kiinteistölainarahastoja.
– Rahoitusmarkkinoilla on nyt uusiakin pelureita, Tuominen toteaa.
Ruotsissa on paljon listattuja kiinteistöyhtiöitä, jotka perinteisesti laskevat liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja. Viime vuosina, kun kiinteistömarkkinat olivat jumissa Ruotsissakin, rahoitusta haettiin enemmän pankeilta.
– Markkinoiden toiminnan palautuessa pankkirahoittajille palautuu pääomia, joita pitää taas allokoida muualle. Se on yksi rahoituksen parempaa saatavuutta selittävä tekijä. Toinen on arvostuksissa tapahtunut merkittävä korjausliike. Se pienentää pankkien riskiä, kun hankkeissa käytetään kuitenkin samaa velkavipua kuin kuumassakin markkinassa, Tuominen selittää.
Korkeampaa tuottoa Suomesta
Ruotsalaiset ovat nyt yliedustettuina ostajien joukossa Suomen kiinteistömarkkinoilla.
– Historiallisesti se on mennyt niin, että ruotsalaiset ovat tulleet, kun tuottoero Suomeen on kasvanut tietyn kokoiseksi. Käytännössä Suomesta saa nyt huomattavasti korkeampaa tuottoa, vaikka kiinteistössä olisi sama pohjoismaalainen toimija samalla vuokrasopimuksen pituudella, Tuominen sanoo.
Hänen mukaansa ruotsalaisten kiinnostus ei kohdistu kaikkiin sektoreihin, vaan kaupan kiinteistöihin, logistiikkaan, pienteollisuuteen sekä julkisen tahon vuokraamiin yhteiskuntakiinteistöihin.
Tuominen huomauttaa, että hiljaisessa markkinassa kiinteistömarkkinat polarisoituvat sektoreittain, mutta myös sektoreiden sisällä.
– Esimerkiksi toimistomarkkina jakautuu vahvasti kiinteistöjen sijainnin ja laadun suhteen. Vajaakäyttö on korkealla, mutta samalla näemme myös uusia kehityshankkeita.
Evli on parhaillaan lanseeraamassa uutta kehitysrahastoa. Tuomisen mukaan Evlin strategia kiinteistömarkkinoilla on samankaltainen kuin ruotsalaisilla, mutta eri osassa arvoketjua.
– Tulemme keskittymään kaupan kiinteistöissä big box -tyyppisiin kohteisiin valikoiduin vuokralaisin. Suomalaisena toimijana pystymme itse kehittämään kohteita, mitä taas ulkomaiset toimijat eivät lähtökohtaisesti tee. Kiinteistökehityksestä on mahdollista saada hyvä kassavirta ja kehityskate melko nopealla aikataululla, Tuominen arvioi.
