Eurooppalaisten talousjohtajien mielestä talousnäkymät eivät ole syksyn aikana kohentuneet. Pessimistisimpiä ovat pohjoismaisten suuryritysten talousjohtajat.
Asia käy ilmi taloushallinnon konsulttiyhtiö Deloitten tutkimuksesta, jota on tehty vuosittain vuodesta 2015 lähtien. Tänä vuonna kyselyyn vastasi 1299 talousjohtajaa 14 Euroopan maasta. Suomesta osallistui syksyn aikana 68 suuryrityksen johtajaa.
Suomessa talousjohtajista kaksi kolmasosaa katsoo, että yritysten talousnäkymät eivät ole syksyn aikana muuttuneet. Yksikään vastaajista ei ole aiempaa merkittävästi optimisempi. Pohjoismaissa ollaan muuta Eurooppaa vähemmän luottavaisempia tulevaan.
Merkittävä osa talousjohtajista (90 %) näkee yrityksensä liikevaihdon pysyvän ennallaan tai kasvavan vain vähän seuraavan vuoden aikana.
”Ei hyvä aika suuremmalle riskinotolle”
Heikko talous näkyy yritysten haluttomuutena ottaa velkaa. Suomalaisista talousjohtajista 69 prosenttia katsoo, että nyt ei ole hyvä aika suuremmalle riskinotolle.
Suomalaisissa yrityksissä liiketoiminnan suurimmiksi riskitekijöiksi nähdään geopoliittiset riskit, joita seuraavat kyberriskit ja heikko talouskasvu. Samat riskit huolestuttavat eniten myös muualla Euroopassa.
Tärkein strateginen valinta on kasvu nykyisillä markkinoilla, jota seuraavat orgaaninen kasvu ja digitalisaatio. Euroopassa kustannusten leikkaaminen nähdään tärkeimpänä strategiana.
– Suomen talouteen vaikuttavat useat epävarmuustekijät, kuten tulli- ja kauppapolitiikka, Venäjän tilanne ja suurten yritysten muutosneuvottelut. Lisäksi kustannuspaineet ovat merkittävät, ja useilla toimialoilla tilanne on ollut haastava. Monissa yrityksissä on tehty runsaasti korjaavia toimenpiteitä, esimerkiksi strategiamuutoksia ja kannattamattomien liiketoimintojen karsintaa. Nyt odotetaan näiden saneeraustoimien tuottamia tuloksia, Deloitten CFO Programmen vetäjä ja partneri Sari Berglund sanoo yhtiön tiedotteessa.
Alle prosentti tekoälyyn
Deloitten syksyn kyselyyn vastanneista suomalaisista talousjohtajista lähes kaikki (99 %) sanovat yrityksensä sijoittavan alle 5 prosenttia liikevaihdostaan generatiiviseen tekoälyyn. Heistä 70 prosenttia allokoi alle prosentin.
– Suomessa tuotekehitykseen investoidaan liikevaihdosta suhteellisen vähän. Yhdenkin prosentin investointi on ison yhtiön mittakaavassa merkittävä satsaus. Toki myös riippuu, mitä kaikkea tuotekehityksen sisään määritellään. Vaisalassa investoimme noin 12 prosenttia liikevaihdostamme tutkimukseen ja kehitykseen, joskin generatiivisen tekoälyn osalta mekin kuulumme tuohon 99 prosentin joukkoon. Resursseista kilpailee moni investointikohde, ja harva yritys on valmis panostamaan kaikkea yhden kortin varaan, Vaisalan talousjohtaja Heli Lindfors kommentoi kyselyn tuloksia.
Vuosi sitten suurimmat odotukset generatiivisen tekoälyn hyödyistä liittyivät tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseen sekä kustannusten vähentämiseen. Tänä syksynä talousjohtavat painottavat erityisesti operatiivisen tehokkuuden parantamista ja omien järjestelmien datanhallinnan kehittämistä.
– Tulos ei yllätä, sillä myös meillä generatiivisen tekoälyn käyttöönotto on alkanut nimenomaan tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisestä, esimerkiksi tuotekehityksen ja talousprosessien alueilla. Nyt tavoitteemme on viedä generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä entistä pidemmälle, erityisesti operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi. Tekoäly voi tehostaa ja optimoida toimintaa, mutta ihmisen on ymmärrettävä ja ohjattava sen käyttöä, Lindfors korostaa.
