Kryptosijoittajien talvi on ollut kylmä: bitcoinin kurssi on sukeltanut lokakuun huipusta selvästi ja tammikuu oli jo neljäs peräkkäinen laskukuukausi. Samaan aikaan jalometallit tarjosivat ensin hurjan nousun ja sen jälkeen ennennäkemättömän romahduksen – kullan ja hopean flash crash hävitti markkinoilta biljoonia dollareita yhdessä vuorokaudessa. Onko volatiliteetti enää vain bitcoinin ominaisuus vai horjuuko myös perinteisten turvasatamien luotettavuus?
Kryptosijoittajan viimeiset kuukaudet ovat menneet mollivoittoisissa tunnelmissa. Bitcoinin kurssi on laskenut lokakuun 2025 huipusta noin 45 prosenttia 70 000 dollarin tasolle – ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2024 lokakuun. Tammikuu 2026 oli jo neljäs peräkkäinen laskukuukausi bitcoinille, ja pahimmillaan arvosta oli kadonnut yli puolet helmikuun alkuun mennessä.
Vastaavanpituisia laskuputkia on bitcoinin historiassa nähty vain kahteen otteeseen, vuonna 2014 ja 2018, jolloin kurssilasku jatkui kuuden kuukauden ajan. Kymmenien prosenttien korjausliikkeet ovat olleet normaaleja bitcoin-markkinalle ja 50 prosentin pudotus huipusta on historiallisesti jo yhdeksäs lajissaan. Aiemmin tällaiset karhumarkkinoiden likviditeettidipit ovat tarjonneet parhaita ostopaikkoja pitkän aikavälin sijoittajille.
Kurssilaskun myötä bitcoinin markkina-arvosta on muutamassa kuukaudessa hävinnyt noin biljoona dollaria. Digitaalinen omaisuusluokka on nyt 1,4 biljoonan dollarin markkina-arvollaan pudonnut samalle tasolle Teslan ja Broadcomin kanssa. Vielä viime syksynä bitcoin oli kirinyt Alphabetin ja Amazonin tasoille, ylittäen jopa hopean silloisen markkina-arvon.
Bitcoin ja kulta kulkivat eri suuntiin
Bitcoin oli viime vuonna kaikista sijoitettavista omaisuusluokista – mukaan lukien osakkeet, korot ja jalometallit – ainoa, jonka kehitys oli negatiivinen, noin kuusi prosenttia. Parhaiten tuottanut omaisuusluokka oli kulta, jonka hinta nousi vuoden aikana noin 65 prosenttia. Bitcoinin kyntäessä savessa kullan lisäksi erityisesti hopea teki tuoreita ennätyksiä. Hopean arvo yli kaksinkertaistui viime vuonna ja tammikuun aikana se nousi parabolisesti yli 60 prosenttia jopa 120 dollariin. Hopean hinta oli muuten pysytellyt alle 30 dollarissa yli vuosikymmenen ajan. Kultaunssin hinta puolestaan kohosi pelkästään tammikuun aikana noin 30 prosenttia 5600 dollariin.
Kunnes tammikuun viimeisinä päivinä jalometallimarkkinoilla koettiin ennennäkemätön, kryptomarkkinoita muistuttava flash crash. Kullan arvo romahti parissa päivässä noin 15 prosenttia ja hopean jopa yli 30 prosenttia. Hopean arvosta katosi yhdessä päivässä enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1980 – suurin lasku vuosikymmeniin. Kurssiromahdusten mittaluokkaa on vaikea käsittää: yhdessä vuorokaudessa jalometallimarkkinoilta hävisi pahimmillaan 10 biljoonan dollarin edestä varallisuutta. Se vastaa puolta Kiinan bkt:sta tai neljännestä Yhdysvaltain valtionvelasta. Bitcoinilla meni metallikriisin aikana paremmin, arvosta hävisi ”vain” 200–500 miljardia dollaria.
Volatiliteetti on sijoittajalle mahdollisuus
Mikäli kullan arvo voi romahtaa päivässä noin radikaalisti, voiko se toimia luotettavana arvonsäilyttäjänä? Bitcoinia on kautta sen markkinahistorian arvosteltu liian volatiiliksi ja näin epäsopivaksi arvonsäilyttäjäksi. Jalometallien kurssiromahdus on hyvä muistutus, että bitcoin-kritiikkiin liitetty hintavolatiliteetti on mahdollista yhtä lailla perinteisilläkin markkinoilla. Huimat kurssinousut ovat volatiliteetin ansiota. Markkinoista riippumatta parabolisia nousuja seuraa yleensä kurssikrapula, jolloin volatiliteetti onkin taas pahasta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Bloombergin mukaan kultamarkkinan 30 päivän volatiliteetti nousi tammikuussa hetkellisesti jopa bitcoinia korkeammaksi (yli 44 % vs. 39 %).
Kulta ja bitcoin jakavat monia rakenteellisia ominaisuuksia. Molempien arvo perustuu niukkuuteen ja tuotanto perustuu louhintaan ja energian käyttöön. Kumpaakin voidaan käyttää globaalina vaihdon välineenä ja kummallakin käydään kauppaa sekä spot-markkinoilla että laajasti johdannaisilla. Velkavivun käyttö on tyypillistä molemmissa ja margin callit olivatkin yhtenä vahvistavana osatekijänä alkuvuoden voimakkaissa kurssiliikkeissä. Bitcoinin etuna on ympärivuorokautinen globaali likviditeetti sekä mahdollisuus säilyttää ja siirtää arvoa ilman muita osapuolia. Kulta taas on toiminut luotettavana pitkäaikaisena ostovoiman säilyttäjänä vuosituhansia.
Fyysisen kullan rinnalla toimii laaja paperikultamarkkina, jonka koko on 10–20 -kertainen suhteessa fyysiseen tarjontaan. Myös bitcoinin puolella johdannaismarkkina on kasvanut yhtä lailla merkittävän kokoiseksi. Etf-tuotteet sekä johdannaiset ovat tehneet sekä kullasta että bitcoinista sijoittajalle helpommin saavutettavia, mutta samalla ne ovat lisänneet markkinoiden herkkyyttä äkillisille liikkeille.
Vaikka kulta ja bitcoin eivät tuota kassavirtaa, ne ovat pitkällä aikavälillä tarjonneet sijoittajalle hajautushyötyä. Sijoittajien huomio näyttää hetkellisesti siirtyneen jalometalleihin, mutta bitcoinin kehitys ja omaksuminen etenevät kurssilaskuista huolimatta. Markkinamyllerrysten keskellä molemmilla on vaihtoehtoinen paikkansa finanssimarkkinoilla ja sijoittajan salkussa. Kurssiromahduksista saadaan ainakin hyviä uutisotsikoita, monet rahoitusalan ammattilaiset ovatkin jo ehtineet julistaa bitcoinin jälleen kuolleeksi.
Anton Räsänen
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
