Sijoitusstrategian luominen on suhteellisen helppoa, mutta siinä pysyminen on sijoittajan vaikein tehtävä.
Sijoittaminen ilman strategiaa on kuin rakentaisi taloa ilman piirustuksia. Lopputulos saattaa näyttää hetken hyvältä, mutta ensimmäisen myrskyn tullen rakenteet alkavat natista ja pahimmassa tapauksessa asuntosi on sen jälkeen luokattomassa kunnossa. Insinöörimäiseen luonteeseeni (niin hyvässä kuin pahassa) on aina kuulunut asioiden perusteellinen suunnittelu, ja siksi hyppäsin sijoitusmaailmassa suoraan syvään päätyyn luomalla itselleni tarkan strategian heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Tästä aiheesta ajattelin kirjoittaa tämän päivän artikkelissa.
Sijoitusstrategian luonti ja siihen liittyvät asiat
Sijoitusstrategiani keskiössä on ensimmäisestä päivästä lähtien ollut kassavirta, joka ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, kun katsoo alter egoani, Osinkoinsinööriä. Moni sijoittaja tavoittelee salkun arvon nousua myyntivoittojen toivossa, mutta minun filosofiani on aina ollut erilainen, kun en halua koskaan joutua myymään erinomaista yritystä, joka tuottaa minulle varallisuutta. Jos vain voin, niin haluan luoda ylisukupolvista varallisuutta tyttärelleni ja mahdollisille tuleville lapsilleni, minkä vuoksi samaan yhtälöön ei vain yksinkertaisesti sovi osakkeiden myyminen. Tämän takia olenkin osinkojen voimin lähtenyt tavoittelemaan taloudellista riippumattomuutta, jossa sijoitettuun pääomaan ei tarvitsee koskea lainkaan, saavuttaen mukavan elintason.
Sijoitustapani on yhdistelmä kasvua ja tasaisen tuloksen tekeviä laatuyhtiöitä, kokonaisuudessaan noin 15–20 yritystä, jotta niiden seuraaminen pysyy mielekkäänä. En etsi pelkästään korkeinta mahdollista osinkotuottoa (koska tämä on omasta mielestäni yksi suurimpia punaisia lippuja), vaan yrityksiä, joilla on kykyä kasvaa ja parantaa tulostaan vuosikymmenten ajan tai ”ikuisesti”. Käytän valinnassa sekä fundamentti- että laadullista analyysiä seuraavin perustein:
- Fundamenttianalyysi: Yrityksen tunnuslukujen on oltava kunnossa. Tykkään seurata erityisesti velkaisuutta, kannattavuutta, osingonmaksusuhdetta, oman pääoman tuottoa, osakekohtaista pääomaa, vapaata kassavirtaa ja EV/EBIT -suhdetta.
- Laadullinen analyysi: Ymmärränkö yrityksen liiketoimintamallin ja uskonko sen kilpailuetuihin vielä 20 vuoden kuluttua? Voiko yrityksen johdon sanaan luottaa? Millaisia kilpailijoita yrityksellä on ja ovatko ne parempia?
Tavoitteiden asettaminen on tärkeää
Tavoitteiden asettaminen sijoitusstrategian tueksi on elintärkeätä, jotta sinulla on mahdollisuus nopeasti tarkistaa, miksi sijoitat. Insinöörille tavoitteet eivät ole vain haaveita, vaan ihan oikeita konkreettisia numeroita Excelissä, jotta ne eivät ole höttöä. Aloitin matkani 25-vuotiaana, hieman reilu kymmenen vuotta sitten, ja asetin tähtäimen taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi 50 vuoden ikään. Tämä tarkoittaa 25 vuoden projektia, jonka loppusuora häämöttää vuonna 2040, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, mitä ei koskaan tapahdu oikeassa elämässä. Tavoitteeni on kassavirran mahdollistamana taloudellinen riippumattomuus, joka koostuu kolmesta peruspilarista:
- Noin 600 000 euron osakesalkku, josta brutto-osinkovirta noin 21 000 euroa.
- Kolme velatonta kaksiota Turun seudulta yksin tai kaverin kanssa, joista vuokratuloja bruttona noin 8 000 euroa.
- Pienimuotoinen yrittäjyys päivien ratoksi esimerkiksi näin sisällöntuottajana, kuten tällä hetkellä. Tästä tavoittelen vain 12 000 euron bruttopalkkaa.
Näiden yhteisvaikutuksella tavoittelen noin 30 000 euron vuotuisia nettotuloja, joilla on tarkoitus elättää niin itseni kuin puolisoni. Kaikki tästä ylittävät tulot ovat tietenkin plussaa, mutta tavoitteeseen pääseminen on tärkeintä. Seuraan tätä edistymistä tarkasti Excelillä joka kuukausi kuun viimeisenä päivänä. Se ei ole vain seurantaa, vaan se antaa mielenrauhaa, kun näen käyrien etenevän oikeaan suuntaan ja markkinoiden päivittäinen kohina menettää merkityksensä. Vaikka viimeiset puolitoista vuotta on ollutkin vaakalentoa salkun mörnimisen takia, niin eiköhän sekin siitä ajan mittaan jatka kasvu-uralle.
Miten pysyä strategiassa?
Strategian luominen on suhteellisen helppoa, mutta siinä pysyminen on sijoittajan vaikein tehtävä. Olen luonut itselleni tiukat säännöt, joilla pyrin minimoimaan inhimilliset virheet:
- Osta, älä myy: Tasapainotan salkkuani ohjaamalla uudet sijoitukset niihin kohteisiin, jotka ovat alipainossa. En leikkaa voittajia vain siksi, että ne ovat nousseet.
- 20 vuoden horisontti, ei kvartaalitaloutta: Jos yrityksen neljännesvuosiraportti on heikko, kysyn itseltäni: ”Muuttaako tämä yrityksen tarinaa seuraavan 20 vuoden osalta?” Jos vastaus on ei, en tee mitään.
- Ainoa myyntikriteeri: Myyn vain, jos yrityksen tai toimialan fundamentit muuttuvat pysyvästi huonoiksi. Tällöin myyn riippumatta siitä, onko sijoitus plussalla vai tappiolla. Tappioiden nieleminen on osa prosessia, jos sijoituscase on rikki.
Onko strategian luonnissa mitään heikkouksia?
Kukaan ei ole robotti, ei edes Osinkoinsinööri, vaikka joskus kuulenkin puolisoni sellaista mainitsevan. Strategian suurin heikkous löytyy usein peilistä. Minulle suurimmat haasteet liittyvät analyysiparalyysiin ja pelihimoon. Analyysiparalyysi iskee valtoimenaan, kun insinöörimäinen kriittisyys ottaa vallan. Löydän jokaisesta yrityksestä jotain vikaa (aina vähintään hinta on viturallaan, jos en mitään muuta löydä), jolloin ostosormi jäätyy. On muistettava, että täydellistä yritystä ei ole olemassa, on vain hyviä yrityksiä järkevään hintaan (ainakin toivottavasti). Sain tähän kuitenkin erinomaisen vinkin eräältä Sifter-rahaston edustajalta. Se oli lyhykäisyydessään seuraava: osta osaketta pienellä summalla ja perehdy siihen tarkemmin vasta sen jälkeen.
Toinen haaste on houkutus pelata pienellä osalla salkusta. Vaikka strategiani on kuolettavan tylsä ja pitkäjänteinen, joskus markkinoiden hypetys vetää puoleensa. Olen kuitenkin oppinut, että kurinalaisuus on sijoittajan arvokkain ominaisuus. Strategia on olemassa juuri siksi, että se suojelee meitä meiltä itseltämme niinä hetkinä, kun tunteet uhkaavat viedä voiton järjestä. Kaikista eniten sitä sijoitusstrategiaa tarvitsee, kun osakkeet ovat syöksylaskussa. Sekin päivä tulee, ehkä jo pian, kun talousmediaa seuraa.
Kiteyttääkseni kirjoituksen yhteen lauseeseen: Kirjoita sääntösi ylös. Kun markkinat seuraavan kerran panikoivat, älä katso osakekursseja, vaan lue oma strategiasi. Se on ainoa kartta, jota tarvitset. Ja osta pää märkänä, jos sijoitushorisonttisi on pitkä.
Jesse ”Osinkoinsinööri” Viljanen
Kirjoittaja on taloudellista riippumattomuutta tavoitteleva lietolainen insinööri, joka rakensi nollasta yli kuusinumeroisen sijoitussalkun luottamalla korkoa korolle -ilmiöön ja säännölliseen sijoittamiseen sekä osinkovirtaan. Se leipäjonoista vauraaksi noussut jamppa. Ja Varsinais-Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.
Katso kaikki kirjoittajalta Jesse ”Osinkoinsinööri” Viljanen
