Datakeskukset ovat olleet puheenaiheena kevään aikana. Joustavat datakeskukset tuovat monenlaista hyötyä louhien samalla bitcoinia. Valtion kannattaisi tukea bitcoinlouhintaa entistä enemmän.
Datakeskukset ovat olleet viimeisten viikkojen aikana kotimaisen median uutisotsikoissa. Erityisesti datakeskusten sähköveron moninkertaistaminen sekä Kouvolaan suunnitteilla oleva Tiktokin palvelinkeskus ovat nousseet tapetille ja herättäneet poliittisen debatin datakeskusten roolista, hyödyllisyydestä ja ”oikeanlaisesta” sähkönkäytöstä. Datakeskuksen toiminta voi olla monenlaista. Pilvipalvelut, tekoälylaskenta, sosiaalisen median palvelut tai bitcoinin louhinta ovat esimerkkejä datakeskustoiminnoista.
Ei kuitenkaan liene kovinkaan suuri yllätys, että bitcoinin tai muiden kryptovaluuttojen louhinta on tuomittu monien poliitikoiden ja myös tavallisten kansalaisten mielissä hyödyttömäksi, turhaksi tai vääränlaiseksi sähkönkulutukseksi. Bitcoinin louhinta datakeskuksissa on itse asiassa monin tavoin hyödyllistä ja tuottaa monenlaista hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle.
Bitcoinin louhinta on miljardiluokan toimintaa
Bitcoinin louhinta on kehittynyt viimeisen kuudentoista vuoden aikana monin eri tavoin. Alkuaikojen harrastajat louhivat bitcoinia kotitietokoneillaan ja näytönohjaimillaan. Kun bitcoinverkko on kasvanut ja louhinnan vaikeustaso noussut, louhinta on laajentunut miljardiluokkaan teollisen mittakaavan toimialaksi.
Tänä päivänä merkittävin osa bitcoinlouhinnasta tapahtuu Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Kazakstanissa. Kiinan osuus on myös edelleen merkittävä, vaikkakin sen osuus on laskenut muutaman vuoden takaisen valtion asettaman louhintakiellon takia. Myös Pohjoismaat ovat suhteellisesti hyvin edustettuna louhintakartalla, pääosin uusiutuvan energian, viileän ilmaston ja edullisen sähkön ansiosta.
Bitcoinin louhinta luo monenlaista hyötyä
Perinteiset sähkönkulutuksen suhteen joustamattomat datakeskukset kuluttavat sähköä jatkuvalla kuormalla. Tiktokit, Googlet tai tekoälykeskukset eivät helposti sulje servereitään sähkön hinnanmuutosten tai sähkön tuotannon mukaan. Toisin on uuden sukupolven joustavien datakeskusten laita. Miltä kuulostaisi tiivistelaskentaan erikoistunut datakeskus, joka vakauttaa sähköverkkoja, jonka sähkönkulutus kasvaa sähkön hinnan ollessa matala ja jonka sähkönkulutus puolestaan vähenee tai jopa loppuu kokonaan sähkön hinnan noustessa taivaisiin? Samalla datakeskus tuottaisi ilmaiseksi huomattavan määrän lämpöä, jota voidaan ottaa talteen ja hyödyntää paikallisessa kaukolämpöverkossa. Olisiko tällainen liian hyvää ollakseen totta? Tällaista joustavaa datakeskusta voidaan kutsua arkikielessä myös bitcoinlouhimoksi.
Kun sähköntuotanto on joustavaa ja vaihtelevaa riippuen mm. tuuliolosuhteista ja aurinkoisista päivistä, tarvitaan vastavuoroisesti myös joustavaa kysyntää. Kotitalouksissa joustava kysyntä toteutuu, kun sähkökiuasta ei laiteta päälle kalliin pörssisähkön aikana. Bitcoinien louhintaan keskittynyt datakeskus tekee samaa, mutta teollisessa mittakaavassa hyödyttäen samalla koko sähköverkkoa ja yhteiskuntaa.
Louhinnan tuottamalla hukkalämmöllä voidaan lämmittää pienemmässä mittakaavassa myös omakotitaloja tai muita kiinteistöjä louhien samalla bitcoinia. Esimerkiksi kotimainen startup SunBit on kehittänyt kuluttajaratkaisun, jolla kodin louhintalämmittäjä saattaa parhaassa tapauksessa jopa lämmittää taloaan ilmaiseksi.
Louhinta voi avata sijoittajille uusia sijoitusmahdollisuuksia
Sijoittajan näkökulmasta louhinta-ala voi tarjota monenlaisia sijoitusmahdollisuuksia. Tätä nykyä pörssilistattuja louhintayhtiöitä on yli 20, joista suurin osa Nasdaqissa. Markkina-arvoltaan suurimmat ovat Marathon 5,5 miljardin dollarin markkina-arvollaan ja Riot yli 3 miljardin markkina-arvolla.
Finanssimarkkinoilla vain mielikuvitus on rajana, ja louhinnan ympärille on kehitetty myös johdannaistuotteita. Hashrate futures -tuotteella sijoittaja voi spekuloida johdannaisella, jonka kohde-etuutena toimii bitcoinverkon laskentatehon yksikkö. Louhintajohdannaiset on tarkoitettu lähinnä ammattimaisille sijoittajille tai louhijoille eivätkä sovellu aloittelevan sijoittajan salkkuun.
Sijoittajalle voi aueta sijoitusmahdollisuuksia myös itse louhintainvestointien ympärille. Koska datakeskuksen rakentaminen ja louhinta on hyvin pääomavaltaista, aika ajoin myös yksityiset louhintayhtiöt saattavat tarvita lisärahoitusta. Näitä yksityisiä rahoituskierroksia saattaa lähitulevaisuudessa tulla enemmänkin, mikäli kaikki louhintaan liittyvät datakeskusinvestoinnit pääsevät etenemään. Suomen tulisi ottaa entistä aktiivisempi rooli ja houkutella maahan ennen kaikkea bitcoinlouhimoita. Joustavat datakeskukset ovat tulevaisuuden digitaalisia kultakaivoksia, jotka tuottavat lämpöä, auttavat sähköverkkoja ja luovat samalla myös vaurautta. Pitäisikö valtion olla myös osaomistajana louhimoissa pääomasijoitusyhtiönsä kautta? Samalla valtio voisi lähteä kasvattamaan omaa strategista bitcoinvarantoaan Suomen Pankin hallinnoiman kultavarannon rinnalle.
Anton Räsänen
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
