Maailman suurimman varainhoitajan tutkimus osoittaa noin 130 000 suomalaisen aikovan aloittaa etf-rahastoihin sijoittamisen vuoden sisään. Se tarkoittaisi etf-sijoittajien määrän kasvua melkein kolmanneksella.
Blackrockin vuotuinen Ihmiset ja raha -tutkimus kertoo etf-rahastojen saaneen Euroopan 15 tutkitulla markkinalla 13 miljoonaa uutta sijoittajaa kolmessa vuodessa.
– Etf-rahastot ovat selvästi nopeimmin kasvava sijoitustuote Euroopassa juuri nyt, Blackrockin Pohjoismaista vastaava johtaja Elisabeth Sterner toteaa.
Siksi maailman suurin varainhoitaja halusi keskittyä tämän vuoden tutkimuksessaan etf-rahastoihin. YouGov-yhtiön tekemään kyselytutkimukseen vastasi yli 40 000 täysi-ikäistä 15 maasta elo-lokakuussa tänä vuonna. Suomesta vastaajia oli 2049. Vuodesta 2022 tehty tutkimus osoittaa etf-sijoittajien määrän kasvaneen Suomessa 23 prosentilla kolmessa vuodessa. Euroopan keskiarvo on suurempi: 19 prosentin kasvu vuosittain.
Suomessa jo 420 000 etf-sijoittajaa
Suomessa yhdeksällä prosentilla aikuisista on etf-rahastoja, mikä tarkoittaa 420 000 suomalaista. Osuus on sama kuin Norjassa ja Tanskassa. Ruotsalaisista jo 16 prosentilla on etf-rahastoja. Suomessa heistä, jotka ylipäätään sijoittavat, etf-rahastoja omistaa 19 prosenttia. Pohjoismaista vain Norja jää Suomen taakse täpärästi, yhdellä prosenttiyksiköllä.
– Suomi jää hieman Pohjoismaiden keskiarvosta, mutta tulevien 12 kuukauden sijoitusaikeita kysyttäessä Suomen tulos on paljon suurempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa, Sterner sanoo.
300 000 suomalaisista kertoo sijoittavansa lisää etf-rahastoihin tulevien 12 kuukauden aikana. Heistä ensi kertaa etf-rahastoihin sijoittavia olisi noin 130 000, mikä olisi melkein kolmanneksen kasvu. Vain Norjassa sijoitusaikeet ovat vielä korkeammalla, etf-sijoittajien määrä kasvaisi 35 prosentilla. Ruotsissa vastaava lukema on 14 prosenttia ja Tanskassa vain 12 prosenttia.
Saksassa etf:t ohi perinteisten rahastojen
Saksassa etf-rahastojen suosio on jo ohittanut perinteiset rahastot. Ne ovat nousseet toiseksi suosituimmaksi sijoitusvälineeksi heti osakkeiden jälkeen. Saksassa on 14,5 miljoonaa etf-sijoittajaa ja 15,1 miljoonaa osakesijoittajaa.
Etf-tietämyksessä on suuria maakohtaisia eroja. Siinä missä saksalaisista aikuisista 48 prosenttia kertoo ymmärtävänsä etf-rahastoista ainakin perusasiat, Isossa-Britanniassa vain 17 prosenttia vastaa samoin.
Suomi sijoittuu tällä ulottuvuudella keskiverroksi. 34 prosenttia suomalaisista sanoo tuntevasta etf-rahastoja hyvin, eli joko erittäin hyvin (3 %) tai ainakin perusteet (31 %). Pohjoismaista Tanska jää tässä vertailussa yllättäen hännille. Vain 27 prosenttia tanskalaisista kertoo tuntevansa etf-sijoittamisesta ainakin perusteet.
Naiset ja nuoret innokkaimpia
Tutkituilla 15 eurooppalaisella markkinalla keskimäärin 53 prosenttia naisista ilmoittaa, ettei ole etf-rahastoista koskaan kuullutkaan. Miehistä samoin vastaa keskimäärin 34 prosenttia. Kuitenkin etf-sijoittamisen kasvu on paljolti naisten ja nuorten ansiota.
– Positiivista koko Euroopassa, mutta myös Suomessa, on että suurin kasvu on naisten keskuudessa. Naissijoittajien määrä on vuodesta 2022 kasvanut 53 prosentilla, mikä on hienoa nähdä, Sterner iloitsee.
Niistä vastaajista, jotka arvioivat aloittavansa etf-sijoittamisen vuoden sisään, kolme neljästä on nuoria alle 44-vuotiaita.
Eläkerahastojen kautta monilla on jo etf-sijoituksia
Blackrockin iShares-brändillä on noin 1400 erilaista etf-tuotetta, joista noin 400 on tarjolla Suomessa. Sternerin mukaan digitaaliset alustat, kuten Ruotsissa toimiva Avanza, tanskalainen Saxo Bank ja kaikissa Pohjoismaissa toimiva Nordnet, ovat etf-rahastojen pääasiallinen jakelukanava. Hiljattain esimerkiksi OP Pohjola kertoi aloittavansa strategisen kumppanuuden Blackrockin kanssa.
– Ehdottomasti näemme myös pankeissa kiinnostuksen kasvua tarjota etf-rahastoja yksityisasiakkaille. Lisäksi monilla yksityissijoittajilla on pääsy etf-tuotteisiin varainhoitajien kautta. Myös eläkeyhtiöt käyttävät niitä, eli monilla yksityishenkilöillä on etf-sijoituksia myös välillisesti, Sterner sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa instituutiot ovat innokkaimpia etf-sijoittajia.
– Instituutiot käyttävät etf-rahastoja salkkunsa ydintuotteina. Varsinkin suomalaiset eläkerahastot ovat ottaneet etf:t käyttöön varhaisessa vaiheessa, ja jopa osallistuneet niiden tuotekehitykseen. Yksityishenkilöiden puolella on paljon eroja siinä, ovatko etf-rahastot salkun ydintä vai käytetäänkö niitä taktisempiin sijoituksiin, mutta laajimmat indeksit dominoivat salkkuja, Sterner kertoo.
Ihmiset ja raha -tutkimuksessa mukana olevat markkina-alueet Euroopassa olivat Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Hollanti, Norja, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Iso-Britannia.
