Viisaan Rahan Talouden tulkit -sarjassa asiantuntijat ruotivat talouden ja sijoittamisen ajankohtaisia ja ajattomampia ilmiöitä sekä kertovat omista kokemuksistaan.
Korkotilanne on puhuttanut pitkään. Talouden tulkit kertovat, miten niiden korkojen nousu tai lasku vaikuttaa eri sijoituskohteisiin.
”Korkojen nousu laskee erityisesti pitkien korkosijoitusten kursseja. Vuosina 2021–2023 nähtiinkin yksi historian syvimmistä pitkien valtionlainojen kurssilaskuista, kun korot nousivat lyhyessä ajassa rajusti. Korkotason lasku taas tukee pitkien lainojen kursseja.
Kun tutkitaan muita omaisluokkia, merkitystä on sillä, nousevatko korot siitä syystä, että talous kasvaa ja työmarkkinat ovat hyvät vai inflaatioshokin (2022–2023) vuoksi.
Korkojen nousu vaikutti negatiivisesti asuntojen hintoihin 2022–2024. Korkojen laskun pitäisi tukea niitä. Teoriassa vahvan talouskasvun oloissa tapahtuva korkotason nousu ei välttämättä vaikuta negatiivisesti.
Lyhyet korot ja käteinen saavat ajan myötä tukea nousevista koroista.
Periaatteessa nousevat korot ovat huonoa myös osakkeille, mutta vuosina 2023–2024 erityisesti jenkkiosakkeet uhmasivat korkeita korkoja.”
Tuukka Kemppainen, senioristrategi, Danske Bank
”Korkosijoituksissa korkoliikkeiden ja tuottojen suhde on läheisin, suorastaan matemaattinen, sillä korkojen nousu (lasku) luo arvotustappioita (arvostusvoittoja), ja pidempi duraatio vielä voimistaa vaikutusta. Riskillisissä korkosijoituksissa tosin riskipreemio saattaa liikkua eri suuntaan kuin riskitön korko, jolloin suhde heikkenee.
Yleisesti korkoliikkeet vaikuttavat kassavirtojen diskonttaamisen kautta sijoitusluokkien arvostukseen samansuuntaisesti, mutta kokonaisuuteen vaikuttaa myös suhdanneympäristö. Riskisijoitukset voivat pärjätä hyvin, jos korkojen nousu johtuu nousevasta suhdanteesta, mutta heikommin, jos tarjontalähtöisistä inflaatiopaineista.”
Hannu Nummiaro, ekonomisti, LähiTapiola
”Korot ovat keskeinen elementti, jotka vaikuttavat kaikkiin omaisuuslajeihin. Osakkeet ovat normaalisti negatiivisesti korreloituja korkojen kanssa, eli kun korot laskevat, osakkeet nousevat. Tämä on toki yksinkertaistamista, mutta kertoo siitä, että kun korot (hinnat) ovat laskussa, se nostaa yritysten mahdollisuuksia tehdä investointeja lainarahalla, minkä tulisi näkyä suotuisasti osakekurssissa.
Kun korot laskevat, korkosijoitukset tuottavat hyvin, ja vanhojen paremman korvauksen antavien sijoitusten nykyarvo suurenee. Korkojen kehitys vaikuttaa merkittävästi kaikkeen sijoittamiseen.”
Tanja Wennonen-Kärnä, päästrategi, S-Pankki
”Sijoittajaguru Warren Buffettin sanotaan sanoneen, että korkojen nousu tekee eri sijoituskohteiden arvolle saman kuin painovoima tekee omenalle. Toisin sanoen riskittömämpien sijoituskohteiden tuotto-odotusten kohotessa laskevat riskillisten sijoituskohteiden – kuten osakkeiden – markkina-arvot. Tämä on näkynyt mm. Helsingin pörssissä vuosina 2022 ja 2023. Lisäksi se on näkynyt samalla ajanjaksolla myös suomalaisilla asunto- ja kiinteistömarkkinoilla.
Käänteisesti korkoilmiö koettiin 2010-luvulla, kun korot olivat jopa noin kuuden vuoden ajan nollassa tai peräti miinusmerkkiset. Tuolloin useat osakeindeksit nousivat uusiin kaikkien aikojen ennätyksiinsä, pörssilistautumiset ja yrityskaupat vilkastuivat, asuntojen ja tonttien hinnat kohosivat sekä ihmisten yleinen taloudellinen toimeliaisuus oli korkeaa.
Sanoisin, että pitkällä aikavälillä korkomuutosten vaikutus sijoitustuottoihin jää rajalliseksi, mutta alle viiden vuoden aikajänteellä niillä voi olla korostunut merkitys. Kaikkiaan korkopolitiikka on sijoittajalle mielestäni tärkein makrotalouden muuttuja, jota kannattaa seurata.”
Jukka Oksaharju, osakestrategi, Nordnet
