Suomalaissijoittajat ovat huolissaan Yhdysvaltain presidentin talouspolitiikasta. Hän onkin tehnyt talouden ennustamisesta entistä vaikeampaa, mutta aiemmat kriisit ovat opettaneet talouden ja yritysten olevan sopeutuvaisia.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimet huolettavat suomalaisia yksityissijoittajia. OP:n maaliskuussa toteuttamaan kyselyyn vastanneista yksityissijoittajista 70 prosenttia pelkäsi, että presidentin toimilla on negatiivinen vaikutus sijoituksiin – eikä turhaan, kuten huhtikuun alussa julkaistujen tullipäätösten jälkeen huomattiin.
Suomalaissijoittajista 57 prosenttia kertoo seuraavansa Trumpin politiikkaa säännöllisesti. Vastaajista 16 prosenttia seuraa sitä erittäin tarkkaan.
– Tällaisessa ympäristössä on hyvä muistaa oma sijoitushorisontti ja se, että lyhyen tähtäimen ongelmat ovat usein historiassa avanneet pitkän tähtäimen mahdollisuuksia. Siten ei kannata olla liian huolissaan markkinaympäristöstä, sillä kriiseille löytyy ennen pitkää ratkaisu, jonka myötä markkinat jatkavat pitkän tähtäimen nousu-uralleen. Varsinkin ympäristössä, jossa yksittäinen henkilö voi kääntää koko markkinakuvan, vaaditaan malttia, OP Ryhmän päästrategi Lippo Suominen sanoo.
Ennustaminen on hankalaa
Talouden ennustaminen on tällä hetkellä hyvin vaikeaa. Presidentti Trumpin toimilla on iso vaikutus talouteen – ja toimet ovat arvaamattomia.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen huomauttaa, että taloushistoriasta ei löydy vertailukohtaa, jossa tulleja olisi nostettu näin paljon näin nopeasti. Tullipäätösten vaikutuksia on vaikea arvioida nykyisessä taloudessa, jossa yritysten toimitusketjut ulottuvat pitkälle. Mikkonen pitää kuitenkin selvänä, että maailmantalouden kasvu hidastuu.
− Tämän hetken arvioiden mukaan Aasia ja USA itse kärsivät eniten. Eurooppa saattaa selvitä suhteellisesti vähemmällä. Epävarmuus saa kuluttajat ja yritykset varovaisiksi, ja kaupankäynnissä voi esiintyä häiriöitä. Pitkällä aikavälillä maailmankaupan väheneminen voi heikentää tuottavuuskehitystä.
Säästöpankkiryhmä on laskenut ennustettaan Suomen tämän vuoden talouden kasvusta 1,4 prosentista 0,7 prosenttiin. Todellinen kasvu riippuu kuitenkin paljon siitä, kuinka korkealle tullit asetetaan, kuinka pitkään ne ovat voimassa ja miten muut maat vastaavat.
− Hyvä on myös muistaa, että aiemmat kriisit ovat opettaneet meille, että maailman talous ja yritykset ovat sopeutuvaisia. Kaikki vaikutuskanavat eivät myöskään ole ainoastaan negatiivisia. On mahdollista, että kauppasodan myötä Euroopan keskuspankki laskee korkoja aiempia odotuksia enemmän, millä on myönteinen vaikutus velallisten kotitalouksien ostovoimaan ja yritysten investointilaskelmiin. Odotuksissa on myös, että tämä saattaa Euroopassa jopa vähentää inflaatiota, mikäli Kiinan ja muun Aasian tuotanto etsii uusia kohteita USA:n sijaan, sanoo Mikkonen.
