Infrastruktuurisijoittamisen megatrendinä voidaan pitää datakeskuksia, vaikka alan vetovoima perustuu useisiin muihinkin samanaikaisiin yhteiskunnan muutoksiin.
Yhteiskunnan infrastruktuuria rakennetaan nyt vauhdilla uusiksi. Samalla myös infrastruktuurisijoittamisen suosio kasvaa.
Infrasijoittamisen vetovoima perustuu tavallaan viiteen megatrendiin: yhteiskunnan yleiseen sähköistymiseen, datakeskuksiin, vihreään siirtymään, olemassa olevan infrastruktuurin ikääntymiseen sekä turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.
Megatrendit eivät yksin takaa sijoitustuottoja, mutta ne tukevat käsitystä siitä, että infra säilyy merkittävänä sijoituskohteena. Sähköautot, lämpöpumput ja teollisuuden sähköistyminen lisäävät investointeja sähköverkkoihin ja energiavarastoihin. Tekoälypalvelujen tarvitsema laskentateho taas lisää datakeskusten, kuituverkkojen ja sähkönsiirron kysyntää. Tuuli- ja aurinkovoima sekä energian varastointi vaativat mittavia investointeja tuotantoon ja siirtoverkkoihin.
Myös geopoliittinen epävarmuus on nostanut energiaverkot, satamat, LNG-terminaalit ja tietoliikenneverkot entistä tärkeämpään asemaan.
Merkittävä hajautushyöty infrasta
Kun samaan infrastruktuuri-etf:ään voidaan paketoida useita eri toimialoja, ne voivat tarjota monelle yksityissijoittajalle merkittävää hajautushyötyä suhteessa perinteisiin osake- ja korkosijoituksiin.
– iShares Global Infrastructure UCITS ETF on alan klassisin perusrahasto. Se sijoittaa pääasiassa kehittyvillä markkinoilla globaalisti noin sataan suureen infrayhtiöön, kuten sähköverkkoihin, satamiin, lentokenttiin ja tulliteihin, Nordnetin talousasiantuntija Jasmin Hamid luettelee.
Global X Data Center REITs & Digital Infrastructure UCITS ETF puolestaan keskittyy digitaalisen aikakauden infraan. Tämä etf sijoittaa datakeskuksiin ja tekoälyn ja pilvipalveluiden vaatimiin fyysisiin tiloihin sekä matkapuhelintorneihin eli mobiiliverkon infrastruktuuriiin.
Viidestä infrasijoittamisen megatrendistä eniten yksityissijoittajia kiinnostavaksi Hamid nostaa datakeskukset.
– Infrasijoittamisessa ne kiinnostavat tavallista yksityissijoittajaa ehkä eniten tällä hetkellä. Nyt keskustellaan paljon siitä, pitääkö niitä rakentaa Suomeen vai ei ja mitä se tarkoittaa meidän sähköverkolle: pitääkö rakentaa lisäkapasiteettia ja kuka sitä rakentaa, Hamid sanoo.
Helposti ymmärrettävä
Datakeskusten rakentaminen muuttaakin paljon myös muuta infraa: sähköntuotantoa ja sähköverkkoja.
– Datakeskuksissa halutaan käyttää uusiutuvaa energiaa ja myös Wärtsilän voimalan vedyllä tuottamaa varavoimaa silloin, kun ei tuule tai paista aurinko. Sijoittajat tietysti haluavat olla mukana tässä muutoksen rintamassa, Hamid korostaa.
Hän uskoo, että piensijoittajien kiinnostus datakeskuksia kohtaan johtuu myös siitä, että ne ovat helpommin ymmärrettäviä kuin vaikkapa ohjelmistojen kehittäminen.
– Sama pätee muuhunkin infrasijoittamiseen. Aina on kiinnostavampaa sijoittaa sellaiseen yhtiöön, jonka tekemistä on helpompi ymmärtää. Siltojen rakentaminenkin on hyvin konkreettista.
Joitakin vuosia sitten infrasijoittamisen megatrendi oli vastuullisuus.
– Kaikki puhtaaseen veteen, vihreään siirtymään ja uusiutuviin energioihin liittyä kiinnosti sijoittajia todella paljon. Nyt kuumin trendi ovat nämä datakeskukset, joita moni sijoittaja on jo pidempään tähynnyt osaksi salkkuaan, Hamid kertoo.
Infrastruktuurisijoittamisen megatrendejä tekoälyn yleistymisen myötä ovat nyt eritoten datakeskukset, osake- ja rahastovälittäjä Nordnetin talousasiantuntija Jasmin Hamid sanoo. Kuva: Meri Nurminen
