Kryptosäästötilin perusajatus on sama kuin osakesäästötilissä eli kaupankäynti tilin sisällä olisi verotonta, verot maksettaisiin vasta silloin, kun varoja nostetaan tililtä ulos ja verotus kohdistuisi vasta tähän realisoituun tuottoon.
Tällä hetkellä Suomessa moni kryptosijoittaja kokee kryptovaluuttojen verotuksen hyvin monimutkaiseksi, raskaaksi ja säännöksiltään vanhentuneeksi: Jokainen kryptovaluutan vaihto voi aiheuttaa verotettavan tapahtuman, vaikka sijoittaja ei nostaisi euroakaan pankkitililleen. Tämä tekee aktiivisemmasta sijoitustoiminnasta vaikeaa. Sen lisäksi se ohjaa kaupankäyntiä ulkomaisiin vaikeasti valvottaviin ja ei aina niin turvallisiin ulkomaisiin palveluihin. Moni kryptosijoittaja onkin kokenut kryptoverotuksen nykymuodossaan niin hankalaksi, että on jopa muuttanut Suomesta pysyvästi ulkomaille asumaan.
Suomalaisista tällä hetkellä noin 8–11 prosenttia (380 000–530 000 suomalaista) sijoittaa tällä hetkellä kryptovaluuttoihin. Suomen pankin mukaan vuonna 2023 suomalaisten kryptovaluuttojen kokonaisarvo oli noin 2,2 miljardia euroa. Kaupankäynti tapahtuu kuitenkin usein ulkomaisissa pörsseissä, jolloin myös verotuotot, asiakkuudet sekä kryptovaluuttoihin liittyvä liiketoiminta valuvat Suomen ulkopuolelle.
Kryptosäästötilistä ratkaisu?
Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla erillinen kryptosäästötili, joka olisi osakesäästötilin kaltainen järjestelmä kryptovaroille. Kryptosäästötili voisi olisi suomalaisen tai EU:n MiCA-lisensoidun kryptopalveluntarjoajan ylläpitämä sijoitustili, jonka sisällä sijoittaja voisi käydä kauppaa ilman välitöntä veroseuraamusta.
Ajatus olisi sama kuin osakesäästötilissä eli kaupankäynti tilin sisällä olisi verotonta, verot maksettaisiin vasta silloin, kun varoja nostetaan tililtä ulos ja verotus kohdistuisi vasta tähän realisoituun tuottoon.
Käytännössä sijoittaja voisi esimerkiksi ostaa bitcoineja, vaihtaa sitä ethereiksi ja vaihtaa ne sen jälkeen vakaavaluutoiksi (stablecoin) markkinatilanteen mukaan. Samalla myös kryptosijoittajan olisi mahdollista tehdä useita kauppoja kryptosäästötilin sisällä vuoden aikana ilman, että jokainen yksittäinen siirtotapahtuma realisoisi verotuksen.
Miksi nykyinen järjestelmä on ongelmallinen?
Nykyisessä mallissa kryptosijoittaja joutuu usein jäljittämään jokaisen siirtotapahtuman hankintahinnan, laskemaan voitot ja tappiot erikseen, pitämään kirjaa jopa sadoista tai tuhansista tapahtumista sekä selvittämään eri tokenien verokohtelun. Tämä tekee kryptosijoittamisesta luonnollisesti huomattavasti hankalampaa, riskialttiimpaa ja kustannuksiltaan kalliimpaa kuin osakesijoittamisesta.
Lisäksi nykyinen järjestelmä suosii passiivista erittäin pitkän aikavälin “osta ja pidä” -sijoittamista, joka ei välttämättä sovellu kaikkiin markkinatilanteisiin. Kryptomarkkinalla sijoittajat joutuvat monesti pakon sanelemana markkinatilanteen muuttuessa tekemään alkuperäisen strategian vastaisia ja varojen turvaamistarkoituksessa tehtyjä myyntejä. Jos sijoittajaa vielä tämän lisäksi rangaistaan verotuksessa monesti välttämättömien siirtotapahtumien tekemisestä, tällainen järjestelmä tekee kryptosijoittamisesta käytännössä hyvin hankalaa.
Miksi kryptosäästötili kannattaisi erottaa osakesäästötilistä?
Kryptovaluutat eroavat juridisesti ja teknisesti osakkeista merkittävästi, koska kryptovaluuttoja säännellään eri tavalla niin Suomessa kuin myös EU:n tasolla. Sen lisäksi kryptoilla on erilaiset säilytysvaatimukset, kryptovaluuttoihin kohdistuu erityisiä kysymyksiä esimerkiksi vakaavaluuttoihin, defi- ja kryptolainauspalveluihin liittyen. Tämän lisäksi rahanpesun estämiseen liittyvät velvoitteet ja tekniset turvallisuusriskit on kryptovaluutoissa osakemarkkinoista poikkeavia.
Näin ollen kryptot olisi järkevintä käsitellä omana omaisuusluokkanaan erillisessä lainsäädännössä. Tämä myös helpottaisi tulevaa sääntelyä, koska kryptomarkkina kehittyy hyvin nopeasti ja erillinen lakipaketti helpottaisi ajantasaisten sääntelymuutoksien tekemistä.
Todennäköisesti ensimmäisessä vaiheessa tilille kannattaisi sallia ainakin suuret kryptovaluutat, MiCA-yhteensopivat vakaavaluutat sekä sääntelyltään selkeämmät ja läpinäkyvät kryptovarat.
Tilin ylläpito kannattaisi sallia alkuvaiheessa vain suomalaisille toimiluvan saaneille toimijoille ja tulevaisuudessa mahdollisesti EU:n MiCA-lisensoiduille kryptopalveluyrityksille. Tämä olisi tärkeää etenkin turvallisuuden ja verovalvonnan näkökulmasta. Lainsäätäjän pitäisi määritellä myös tarkasti, onko kryptosäästötili sijoitustili vai käytännössä uusi maksujärjestelmä, jolloin myös esimerkiksi bitcoin- ja vakaavaluuttamaksut voitaisiin sallia tilin sisällä.
Turvallisuus, veronkierto ja rahanpesun estäminen
Kryptovaroihin liittyy edelleen merkittäviä turvallisuusriskejä. Siksi lakiin kannattaisi sisällyttää tiukat vaatimukset esimerkiksi asiakasvarojen erillään pidosta, kyberturvallisuudesta, auditoinneista ja proof-of-reserves-raportoinnista. Tämä saattaa olla välttämätöntä poliittisen hyväksynnän ja yleisen luottamuksen saamiseksi.
Veronkierron ja rahanpesun estämiseksi järjestelmään pitäisi rakentaa vahva KYC-tunnistautuminen, toimiva ja kustannustehokas raportointi viranomaisille, mahdolliset wash sale -säännöt sekä tarkat AML-menettelyt. Käytännössä kryptosäästötilin pitäisi olla erittäin säädelty ympäristö.
Voisiko Suomesta tulla kryptotalouden edelläkävijä?
Hyvin toteutettu kryptosäästötili voisi tehdä Suomesta kiinnostavan maan esimerkiksi fintech-yrityksille, kryptopalveluille, digitaaliselle varallisuudenhallinnalle sekä eurooppalaisille toimijoille. Samalla Suomi voisi saada lisää verotettavaa liiketoimintaa, houkutella investointeja, siirtää kaupankäyntiä valvottuihin palveluihin ja yksinkertaistaa kryptojen verotusta.
Miltä realistinen malli näyttäisi?
Todennäköisesti toimivin ensimmäinen versio olisi erillinen kryptosäästötililaki, 50 000–100 000 euron talletuskatto, verotus vasta nostettaessa varoja tililtä, vain lisensoidut toimijat tilien ylläpitäjiksi, MiCA-yhteensopivat kryptovarat, vahvat turvallisuus- ja AML-vaatimukset sekä toimiva viranomaisraportointi.
Tärkeintä tässä olisi rakentaa moderni sijoitustili, joka tekisi kryptosijoittamisesta hallittavampaa ja läpinäkyvämpää. Kryptolainsäädännöstä tulisi samalla kansallinen kilpailuetu, joka toimisi esimerkkinä koko muulle maailmalle, miten kryptovaluuttoja kannattaisi verottaa ja miten markkinalla tulisi toimia.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
