Suomen kannalta keskeinen kysymys ei ole se, pitäisikö kryptovaluuttoja tukea tai niiden toimintaa rajoittaa, vaan se, miten lainsäädäntöä voitaisiin kehittää siten, että maa hyötyisi taloudellisesti tästä uudesta teknologiasta vahvistaen samalla finanssijärjestelmän vakautta.
Historiallisesti valtiot ovat hyötyneet merkittävästi siitä, että ne ovat tunnistaneet uudet teknologiset murrokset ajoissa. Internet, mobiiliteknologia ja tekoäly ovat kaikki esimerkkejä aloista, joilla varhaiset investoinnit ovat luoneet merkittäviä kansallisia kilpailuetuja. Kryptotalous ja digitaalinen omaisuus voivat muodostaa seuraavan tällaisen kehitysvaiheen.
Suomen taloustilanne on kurja – nyt kannattaa olla avoin uusille toimialoille
Suomen talouden kehitys on tällä hetkellä kehitysmaiden tasolla. Sen vuoksi nyt pitää unohtaa tiettyjen poliittisesti sopivien toimialojen suosiminen ja toisten epämukavien toimialojen kurittaminen. Sen sijaan nyt tulee keskittyä nousevien toimialojen toimintaedellytysten varmistamiseen.
Hallinnolla on valitettavasti ollut viime vuosikymmeninä myös suuri poliittinen tarve koettaa ohjata talouskehitystä ja samalla halu valita ne toimialat, joihin panostetaan. Valitettavasti hallinto ei voi globaalissa taloudessa ohjata markkinoita eikä päättää sitä, mitä teknologiaa kuluttajat haluavat käyttää.
Poliittisella johdolla ei ole Suomessa myöskään mitään näyttöä viimeisten kolmen vuosikymmenen ajalta siitä, että mihin toimialaan Suomen kannattaa keskittyä. Ehkä nämä ratkaisut on parempi jättää markkinoiden ja kuluttajien päätettäväksi.
Digitaaliset omaisuuserät
Yksi tällainen kasvava toimiala on digitaaliset omaisuuserät kuten bitcoin. Vaikka kryptovaluuttoihin liittyvä keskustelu keskittyy usein sijoittamiseen ja markkinoiden volatiliteettiin sekä niiden riskeihin, niiden ympärille on kuitenkin syntynyt nopeasti kasvava globaali toimiala, joka houkuttelee miljardien eurojen investointeja, korkeasti koulutettuja osaajia ja uusia yrityksiä.
Suomen kannalta keskeinen kysymys ei ole se, pitäisikö kryptovaluuttoja tukea tai niiden toimintaa rajoittaa, vaan se, miten lainsäädäntöä voitaisiin kehittää siten, että maa hyötyisi taloudellisesti tästä uudesta teknologiasta vahvistaen samalla finanssijärjestelmän vakautta.
Kilpailu investoinneista on globaalia
Kryptovaluuttoihin ja lohkoketjuteknologiaan liittyvät yritykset voivat usein toimia lähes mistä päin maailmaa tahansa. Siksi ne vertailevat jatkuvasti eri maiden verotusta, sääntelyä, osaajamarkkinoita ja viranomaisprosesseja.
Jos yritys voi valita sijoittautumisensa esimerkiksi Suomen, Sveitsin, Singaporen tai Viron välillä, päätökseen vaikuttavat merkittävästi toimintaympäristön ennustettavuus, verotus ja liiketoiminnan järjestämisen helppous ilman raskasta ja kallista byrokratiaa.
Suomi tunnetaan vakaasta yhteiskunnasta ja vahvasta teknologiaosaamisesta, mutta kryptotalouden näkökulmasta maa ei ole vielä onnistunut rakentamaan yhtä vahvaa kansainvälistä profiilia kuin monet kilpailijamaat. Selkeämpi ja ennakoitavampi lainsäädäntö voisi auttaa houkuttelemaan Suomeen uusia investointeja, yrityksiä ja työpaikkoja.
Verotuksen yksinkertaistaminen voisi lisätä taloudellista aktiivisuutta
Yksi merkittävimmistä kilpailukykytekijöistä on verotuksen selkeys. Monet kryptovaluuttojen käyttäjät kokevat nykyisen verotuksen monimutkaiseksi erityisesti silloin, kun kaupankäynti on aktiivista tai kun hyödynnetään uudempia finanssipalveluita.
Selkeämpi verotus voisi:
- vähentää hallinnollisia kustannuksia
- kannustaa yrityksiä kehittämään uusia palveluja Suomessa
- lisätä sijoittajien kiinnostusta kotimaisiin innovaatioihin
- houkutella kansainvälisiä toimijoita Suomen markkinoille
Taloudellisen kilpailukyvyn näkökulmasta tärkeintä ei ole pelkästään alhaisempi verotus, vaan ennustettava ja helposti ymmärrettävä verojärjestelmä.
Nopeammat lupaprosessit houkuttelisivat yrityksiä
Teknologia-alan yrityksille aika on usein yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä. Jos uuden palvelun markkinoille saattaminen kestää yhdessä maassa kuukausia pidempään, yritys voi valita toimintaympäristökseen kilpailijamaan.
Suomi voisi vahvistaa kilpailukykyään:
- nopeuttamalla lupakäsittelyä
- tarjoamalla selkeitä viranomaisohjeita
- lisäämällä viranomaisten ja yritysten yhteistyötä
- luomalla kokeiluympäristöjä uusille innovaatioille
Tavoitteena olisi toimivampi, ymmärrettävämpi, tehokkaampi ja kustannuksiltaan edullinen sääntely.
Uudet työpaikat syntyvät korkean osaamisen aloille
Kryptovaluuttoihin liittyvän keskustelun ulkopuolelle jää usein se, että ala työllistää suuren määrän ohjelmistokehittäjiä, tietoturva-asiantuntijoita, juristeja, analyytikoita, talousosaajia ja tutkijoita.
Nämä ovat juuri niitä korkean lisäarvon työpaikkoja, joita Suomi tarvitsee tulevaisuuden talouskasvun rakentamiseen.
Kun yritykset sijoittuvat maahan, ne eivät tuo mukanaan pelkästään pääomaa, vaan myös osaamista, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä kansainvälisiä verkostoja.
Bitcoin on maailman turvallisin talousjärjestelmä
Bitcoinin teknologia muodostaa maailman turvallisimman talousjärjestelmän. Sen lisäksi se mahdollistaa edullisen sekä erittäin nopean maksujärjestelmän (salamaverkon). Bitcoin-verkon hyödyntäminen voisi vakauttaa Suomessa poikkeusoloissa hyvin epävakaasti toimivaa finanssipalvelujärjestelmää sekä luoda kestävän pohjan vakaalle talouskehitykselle.
Talouskasvun näkökulmasta kyse on strategiasta
Kryptovaluuttojen lainsäädännön kehittäminen ei ole pelkästään tekninen tai finanssipoliittinen kysymys. Se on myös kilpailukykykysymys.
Historiallisesti monet valtiot ovat hyötyneet merkittävästi siitä, että ne ovat tunnistaneet uudet teknologiset murrokset ajoissa. Internet, mobiiliteknologia ja tekoäly ovat kaikki esimerkkejä aloista, joilla varhaiset investoinnit ovat luoneet merkittäviä kansallisia kilpailuetuja. Kryptotalous ja digitaalinen omaisuus voivat muodostaa seuraavan tällaisen kehitysvaiheen.
Yhteenveto
Suomen taloudellinen kilpailukyky ei vahvistu pelkästään kryptovaluuttojen avulla. Oikein rakennettu sääntely voisi kuitenkin auttaa houkuttelemaan investointeja, synnyttämään uusia yrityksiä, luomaan korkean osaamisen työpaikkoja ja vauhdittamaan innovaatioita.
Suomen kilpailuetu voisi syntyä esimerkiksi sääntelyn laadusta. Jos Suomi onnistuu yhdistämään vakaan oikeusvaltion, selkeän sääntelyn, tehokkaat viranomaisprosessit ja vahvan teknologiaosaamisen, sillä olisi mahdollisuus nousta yhdeksi Euroopan houkuttelevimmista toimintaympäristöistä digitaalisen talouden yrityksille.
Kysymys ei lopulta ole vain kryptovaluutoista, vaan siitä, miten Suomi asemoituu seuraavan sukupolven digitaalisen talouden rakentajana.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
