Bitcoin on hiljalleen hivuttautunut osaksi suomalaisten arkea ja talouskeskustelua. Vaikka se ei vielä ole jokapäiväinen maksuväline, sijoituskohteena ja yhteiskunnallisena ilmiönä sen merkitys on kasvanut – myös Suomessa. Nyt myös perinteinen rahoitusmaailma seuraa kryptomarkkinoiden kehitystä yhä tarkemmin.
Bitcoinmarkkinan vuoden viimeinen kvartaali ja niin sanottu ”Uptober” on käynnistynyt vauhdikkaasti. Kurssi on noussut reippaasti ja saavuttanut tuoreen 125 000 dollarin ennätyksen. Alkuvuoden 100 000 dollarin juhlinnan ja keväisen kurssikrapulan jälkeen bitcoin on kesästä lähtien vakiintunut yli sadantuhannen dollarin tasolle. Myös markkina-arvo on kiivennyt lähelle 2,5 biljoonan dollarin tasoa. Historiallisesti lokakuu ja vuoden viimeinen neljännes ovat olleet kurssikehitykseltään vahvoja, mikä nostaa sijoittajien odotuksia loppuvuodelle.
Bitcoinin asema digitaalisena sijoitusinstrumenttina sekä omana omaisuusluokkanaan on vahvistunut erityisesti Yhdysvalloissa, niin Valkoisen talon kuin Wall Streetin sijoittajien silmissä. Samalla vakaavaluutat (stablecoinit) ja niiden taustalla oleva lohkoketjuteknologia ovat hivuttautumassa osaksi perinteistä pankki- ja rahoitusjärjestelmää – myös Pohjoismaissa.
Syyskuun lopussa yhdeksän eurooppalaista pankkia, joista kaksi toimii Pohjoismaissa, ilmoitti lanseeraavansa euromääräisen vakaavaluutan ensi vuoden aikana. Tavoitteena on tarjota vaihtoehto dollaripohjaisille stablecoineille ja rakentaa eurooppalainen lohkoketjuun perustuva maksuvälinestandardi. Pankit voivat jatkossa tarjota myös lisäpalveluita, kuten kryptovarojen säilytystä. Jää nähtäväksi, nähdäänkö ensi vuonna suomalaispankin tarjoama kryptopalvelu – kuten esimerkiksi monessa sveitsiläisessä pankissa jo on.
Maailmassa arvioidaan olevan noin 500–600 miljoonaa kryptovaroja käyttävää henkilöä. Suomessakin kryptosijoittajia on kesällä uutisoidun tutkimuksen mukaan jo noin puoli miljoonaa. Vertailun vuoksi osakkeisiin sijoittaa noin miljoona suomalaista. Kryptosijoittajien määrä on siis saavuttamassa merkittävän yhteiskunnallisen mittaluokan.
Kryptot arjessa – mutta ei vielä pankkitiskillä
Miten bitcoinin valtavirtaistuminen sitten näkyy tavalliselle suomalaiselle? Maksuvälineenä bitcoin on edelleen harvinainen, eikä kryptopalveluita mainosteta valtamediassa juuri lainkaan. Pankkitiskillä tuskin saa neuvoja meemikolikoista tai apua kryptolompakon käyttöönottoon, eikä bitcoinia voi vielä tarjota asuntolainan vakuudeksi. Samaan aikaan talousmedia kuitenkin spekuloi, pitäisikö lapselle säästää bitcoinia, ja Helsingin pörssistä voi ostaa kryptopohjaisia sijoitustuotteita. Kehitys on siis käynnissä – pinnan alla ja hitaasti, mutta varmasti.
Suomen Pankki, joka on pitkään varoitellut bitcoinin riskeistä, on sittemmin todennut sen aseman vakiintuneen. Kestää kuitenkin luultavasti vielä pitkään, ennen kuin bitcoinia aletaan hankkia kultavarannon rinnalle. Myös kotimaiset eläkeyhtiöt seuraavat nyt kryptomarkkinoita aiempaa vakavammin, vaikka suhtautuminen on ollut vuosien ajan varauksellista. Kotimaisen valtavirtaistumisen kehitystä voi arvioida esimerkiksi tarkastelemalla, miten bitcoinista on Suomessa uutisoitu viimeisen vuosikymmenen aikana.
Media ja yleinen suhtautuminen ovat muuttuneet
Helsingin Sanomissa bitcoin mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 osana darknetiin liittyvää artikkelia. Enemmän palstatilaa se alkoi saada keväällä 2013 Kyproksen pankkikriisin yhteydessä. Tuolloin valuutan arvo romahti muutamassa tunnissa 260 dollarista 130 dollariin, mikä uutisoitiin näyttävästi. Vuonna 2013 käsiteltiin myös ensimmäisiä suomalaisia yrityksiä, jotka hyväksyivät bitcoinin maksuvälineenä, sekä Euroopan ensimmäisen bitcoinautomaatin käyttöönottoa Helsingissä.
Kun uutisointia tarkastellaan tekoälytyökalujen avulla vuodesta 2013 eteenpäin, nousee esiin selkeä kehityskaari. Kotimainen bitcoinuutisointi on seurannut markkinoiden sykliä: uteliaisuudesta (2014–15) rikollisuuden ja huijausten leimaan (2016–20), buumi-innostukseen (2021), kriisiin ja skeptisyyteen (2022–23) ja nyt elpymiseen ja kypsään valtavirtaan (2024–25). Alkuvaiheessa bitcoin nähtiin ”eksoottisena kokeiluna”, sittemmin ”vaarallisena kuplana” ja lopulta ”legitiiminä omaisuusluokkana” – vaikkakin lukuisine riskeineen.
Kuten internet aikoinaan, myös kryptovarat ovat matkalla osaksi arkipäivää. Samalla on tärkeää ymmärtää, että kaikki kryptovarat eivät ole samanlaisia. Esimerkiksi vakaavaluutoilla ja meemikolikoilla on täysin eri käyttötarkoitukset, vaikka ne toimivat saman teknologian päällä.
Bitcoinia kannattaa tarkastella omana ilmiönään, erillään muista kryptovaroista. Alalla esiintyy edelleen valitettavan paljon huijauksia, joten oma tiedonhaku on ensiarvoisen tärkeää. Suomessa toimii useita asiantuntevia kryptoalan yhdistyksiä ja yrityksiä, joiden tarjoamaan tietoon kannattaa tukeutua.
Anton Räsänen
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
