Osingonmaksu kertoo, että yrityksellä on jakokelpoisia varoja. Siitä ei voi kuitenkaan päätellä, onko yritys hyvä sijoituskohde.
OP:npääanalyytikko Antti Saari näkee, että jos rahaa vuodesta toiseen riittää maksettavaksi ulos yhtiöstä, jokin firmassa toimii.
– Sellaiset yhtiöt, jotka vuodesta toiseen pystyvät maksamaan hyvää osinkoa, yleensä ovat taloudellisesti vahvoja.
Kokonaan varauksetta Saari ei kuitenkaan niele uskomusta. Hän muistuttaa kummallisistakin tilanteista, joissa yritys on esimerkiksi nostanut lainaa maksakseen osinkoa.
Osinko edellyttää jakokelpoisia varoja
Osakesäästäjienpuheenjohtaja Svenne Holmström tarkastelee uskomusta niin, että määritelmällisesti sen pitäisi olla tosi, mutta käytännössä se ei ole.
Hän on samoilla linjoilla kuin Saari ja sanoo, että ainakin teoriassa osinkoa maksavalla yhtiöllä pitäisi olla jakokelpoisia varoja. Yrityksen pitäisi siten olla kannattava voidakseen maksaa osinkoa, sillä osinko maksetaan yleensä edellisen vuoden voitosta.
– Jos hallitus esittää osingonmaksua, yhtiössä pitäisi olla riittävän vahva taloudellinen tilanne, jotta osinkoa voitaisiin maksaa.
Holmström pohtii suomalaisia yhtiöitä ja huomauttaa, että kannattavien ja osinkoa maksavien yhtiöiden määrä on pienempi kuin yhtiöiden, jotka maksavat osinkoa ylipäätään.
– Suomessa vain noin neljännes osinkoa maksavista yhtiöistä on oikeasti kannattavia. Tiedetäänkin, että osa yhtiöistä maksaa osinkoa ja rahoittaa sitä ottamalla velkaa, Holmström sanoo.
Verottaja vie osan osingoista
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Elias Rantapuska toteaa, että osinkoa maksava yritys on keskimäärin vahvempi kuin yritys, joka ei maksa osinkoa. Mutta muistuttaa, että se ei tarkoita, että yhtiö on välttämättä myös hyvä sijoitus.
– Sehän tarkoittaa, että yrityksellä on jotain kassavirtaa, jota se palauttaa sijoittajille. Osingon maksaminen kuitenkin hukkaa rahaa, koska verottaja vie välistä. Sijoittajalle voi olla paras vaihtoehto ja tuottoisampaa sijoittaa mieluummin hyvin investoivaan yritykseen eikä osinkoa maksavaan yritykseen, Rantapuska perustelee.
– Mutta tietysti otan mieluummin osingot yritykseltä, jolla on huonoja investointeja silläkin uhalla, että joudun maksamaan verot.
