Osinkosijoittaja voi mahdollisesti hyötyä pienestä 1–3 prosentin allokaatiosta bitcoiniin. Perusteluina tälle sijoitukselle voivat olla hajautushyödyt sekä mahdollinen bitcoinin tuoma korkea tuottopotentiaali, mikäli sijoittajan sijoitushorisontti on pitkä aikaväli.
Suomessa osinkosijoittaminen on ollut erittäin suosittu tapa sijoittaa pörssiosakkeisiin jo useamman vuosikymmenen ajan. Osinkosijoittaja yleensä arvostaa markkinoilla vakautta ja ennustettavuutta. Hänen sijoitusstrategiansa on yleensä pitkän aikavälin niin sanottu osta ja pidä -strategia. Tämän lisäksi osinkosijoittaja on varovainen ja monesti välttää suurta riskinottoa.
Yleisestihän tämä kuulostaa varsin järkevältä sijoitusstrategialta. Kuitenkin osinkosijoittajan sijoitussalkun riskiprofiili voi nousta ajoittain hyvinkin korkeaksi, koska sen riskejä ei ole hajautettu juuri ollenkaan: Esimerkiksi maariski eli painotus vain Suomen markkinoille vain muutamaan pörssiosakkeeseen voi lisätä salkun riskejä merkittävästi. Tämän osinkosijoittaja on varmasti huomannut viime vuosina, jolloin maailman poliittinen tilanne tai Suomen markkinatilanne on ollut kaikkea muuta kuin vakaa.
Mutta voisiko osinkosijoittaja madaltaa salkkunsa riskejä pienellä sijoituksella esimerkiksi bitcoiniin?
Bitcoin-sijoituksen hajautushyödyt
Osinkosijoittajien mukaan syy, miksi he eivät sijoita bitcoiniin, liittyy siihen, että bitcoin ei tuota kassavirtaa, sen hinnan vaihtelu on suurta eikä se maksa osinkoja. Tämä on ihan totta. Bitcoin ei ole yritys, pörssiosake tai korkoinstrumentti. Tästä syystä bitcoiniin monesti sijoitetaankin pieniä määriä salkusta, koska bitcoinin korrelaatio osakemarkkinoiden kanssa ei ole yhtä vahvaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka osakemarkkina laskisi, se ei tarkoita, että bitcoinin hinta myös laskisi. Puolestaan silloin, kun osakemarkkinoiden noteeraukset nousevat maltillisesti, bitcoinin hinta saattaa nousta huomattavasti nopeammin. Toki bitcoinin hinnan laskiessa, laskuvauhti voi olla hyvinkin nopeaa, mutta tästä syystä etenkin osakesijoittajat suosivat pientä bitcoin-painotusta, jotta lasku ei vaikuttaisi merkittävästi salkun kokonaisarvostukseen.
Useiden tutkimusten mukaan salkun painotuksesta 1–3 prosenttia tulisi sijoittaa bitcoiniin sen tuomien riskien hajautushyötyjen vuoksi.
Sijoittajan varallisuuden kasvutavoite
Jos osinkosijoittajan tavoitteena on vain saada vakaa niin sanottu eläketuottovirta eikä hänen tavoitteenaan ole sijoituskohteen arvonnousu, silloin sijoittaminen bitcoiniin ei välttämättä ole tarpeellista. Kuitenkin pitempi sijoitushorisontti voi mahdollisesti tuoda hyötyjä sijoittajalle etenkin bitcoinin arvonnousupotentiaalin osalta.
Bitcoinin hinta on noussut vuosittain viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 69,5 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden aikana sen hinta on puolestaan noussut keskimäärin 19,3 prosenttia.
Helsingin pörssin (OMX 25) vuosituotto on ollut viimeisten viiden vuoden ajan keskimäärin 4,92 prosenttia. Sen sijaan indeksin kymmenen vuoden keskimääräinen tuotto on ollut 6,92 prosenttia.
Maailman seuratuimman osakeindeksin S&P 500:n arvonnousu puolestaan on ollut keskimäärin viimeisten kymmenen vuoden aikana 14,6 prosenttia. Viiden vuoden tuotto taas on ollut 15,4 prosentin tasolla.
Vaikka bitcoinin hinta tämän vuoden aikana on pudonnut lähes puoleen sen viime lokakuun arvostuksesta, bitcoinin vuosittainen arvonnousu voittaa tästäkin huolimatta selkeästi niin Helsingin kuin myös New Yorkin pörssit.
Pitkän aikavälin sijoitus
Bitcoin tunnetaan markkinoilla teknologisesti sekä rahapoliittisesti kaikkein vakaimpana ja turvallisimpana finanssijärjestelmänä. Suurin osa bitcoin-sijoittajista (n. 70 %) myös sijoittaa bitcoiniin osta- ja pidä-strategialla eli he eivät myy bitcoinejaan edes suurempien hintavaihteluiden aikana.
Bitcoin-sijoittajat näkevät myös bitcoinin eräänlaisena inflaatiosuojana, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että aina kun keskuspankki laskee liikkeeseen erilaisten elvytysohjelmien kautta rahaa, silloin bitcoinin hinta nousee. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että elvytysohjelmia tultaisiin tulevaisuudessa missään vaiheessa lopettamaan. Näin ollen nousupotentiaalia edelleen voi olla olemassa.
Sen lisäksi bitcoinin kehitystyössä pyritään rakentamaan ennen kaikkea pysyvää rahajärjestelmää ja viimeisten vuosien aikana myös pysyvää maksujärjestelmää salamaverkon avulla. Bitcoinin verkon ja sen päälle rakennettujen maksujärjestelmien (salamaverkon) rakentamisessa ei ole pidetty kiirettä, vaan verkkoa pyritään pikkuhiljaa rakentamaan ja parantamaan kestämään myös tulevaisuuden uhat kuten kvanttilaskenta. Pyrkimys luoda pysyvää raha- ja maksujärjestelmää yleensä tarkoittaa mahdollista pitemmän aikavälin kasvupotentiaalia.
Osinkosijoittajan kannalta tässä on keskeistä sijoittajan oma näkemys siitä, kuinka pitkän aikavälin sijoituksia hän haluaa tehdä. Ja toki myös siitä, kuinka suuria yleensä väliaikaisia laskukausia hänen hermonsa kestävät. Bitcoinin hinnan vaihtelut ovat vuosien aikana tasoittuneet, mutta tässä tulee muistaa, että bitcoinin volatiliteetti on ollut ajoittain hyvinkin korkealla tasolla. Mikäli sijoittajan hermot kestävät laskukausia, silloin bitcoin voi olla vaihtoehto.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
