Parhaat edellytykset sekä osinkojen maksulle että kasvuinvestoinneille on hyvin johdetuilla ja kannattavilla yrityksillä.
Politiikassa kuulen kommentteja, joiden mukaan yritysten tulisi osinkojen sijaan investoida kasvuun. Kommenttien taustalla voivat vaikuttaa Suomen kansantalouden heikko kasvu, nopea julkinen velkaantuminen ja suuri työttömyys. Poliitikkojen antamien velka- ja työpaikkalupausten lunastajiksi on houkutus hakea yrityksiä, kun toimet eivät tahdo tuoda tulosta.
Käsitys osinkojen ja kasvun vastakkainasettelusta on kuitenkin virheellinen ja kapea. Tosiasiassa ne viihtyvät helposti samoissa yrityksissä.
Parhaat edellytykset sekä osinkojen maksulle että kasvuinvestoinneille on hyvin johdetuilla ja kannattavilla yrityksillä. Huonosti johdetut ja kannattamattomat yritykset taas eivät kykene osingonmaksuun eivätkä kasvuinvestointeihin. Suurin osa yrityksistä sijoittuu näiden ääripäiden väliin.
Politiikassa helposti unohtuu, että osingot ovat yksi keino siirtää rahaa kypsästä liiketoiminnasta uuteen. Yhden maksama osinko on toisen investointi. Kiertäessään raha vaurastuttaa.
Ekonomistipiireissä puolestaan vaikuttaisi olevan vallalla opinkappale siitä, että yritykset maksavat osinkoja, mikäli niillä ei ole ideoita. Näkemys saattaa kertoa siitä, ettei tunneta pörssiyhtiön osakkeen luonnetta sijoitustuotteena, oman pääoman muodostumista tai yrityksen hallituksen roolia strategian luojana.
Pörssiyhtiön osakkeenomistajalle kuuluva oma pääoma on luonteeltaan vaihtuva, ei kiinteä kuten ekonomistiajattelu vaikuttaisi olettavan. Omaa pääomaa lisäävät tulos, osakeannit ja oman osakkeen käyttö kasvuinvestointien kuten yrityskauppojen rahoituksessa. Sitä vähentävät tappio, osingonjako ja omien osakkeiden hankkiminen. Oma pääoma voi perustellusti kasvaa tai pienentyä ajassa.
”Yhtiökokousten tekemillä hallituksen henkilövalinnoilla on suuri merkitys.”
Missä määrin yritys tavoittelee kasvua tai osingonjakoa, on vain ja ainoastaan osakkeenomistajien ja heitä edustavan yrityksen hallituksen ratkaistava asia. Siksi yhtiökokousten tekemillä hallituksen henkilövalinnoilla on suuri merkitys. Haluaisin tunnistaa hallituksiin valittavan ihmisiä, jotka ovat omistaja-arvon tuottamisen ja toimialan ammattilaisia. Muut hyvää tarkoittavat, mutta yrityksen perustehtävästä etäälle uivat kriteerit vaikuttavat kuitenkin valitettavasti saavan kasvavaa painoarvoa henkilövalinnoissa.
Viisas yritysjohto käyttää sekä liiketoimintamarkkinan että pääomamarkkinan keinoja arvon luomiseen osakkeenomistajalle. Joidenkin ekonomistipiirien suosima ajatus asettaa ideat ja osingot vastakkain ei yllä omistaja-arvon luomisen keinoihin eikä pörssiosakkeen sijoittajaprofiiliin.
Osingot ja kasvu eivät siis sulje pois toisiaan. Esimerkiksi käyköön pitkään johtamani Investors House, joka oli 2015–2019 Helsingin pörssin nopeimmin kasvanut yhtiö ja samalla maksoi joka vuosi kasvavia osakekohtaisia osinkoja. Yhtiöstä kehittyi vuoteen 2025 mennessä niin sanottu osinkoaristokraatti.
On kuitenkin totta, että kasvuinvestoinnit ulkomaille ovat monen yrityksen agendalla korkeammalla kuin kaivatut kasvuinvestoinnit Suomeen. Kysymys kuuluukin, onko politiikan keinoin mahdollista kannustaa yrityksiä kasvuinvestointeihin Suomen alueella?
Kyllä on – laittamalla Suomen toimintaympäristö kuntoon. Kolme ensimäistä asiaa ovat siirtyminen yhteisöverossa Viron veromallin suuntaan, perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla sekä kaikille yleinen ja yhtäläinen osinkoverotus.
Petri Roininen
Kirjoittaja on Investors Housen toimitusjohtaja.
