Useimmat käyttäjät eivät oikeasti tiedä, mitä hyväksyvät, ja huijarit hyödyntävät tätä. Tähän halutaan muutos tekoälyn avulla.
Nähdäänkö tekoäly ja kryptovaluutat vielä enemmän yhdessä? Nyt niiden välille rakennetaan yhä enemmän yhteyksiä. Kehittäjät, tutkijat ja sijoittajat etsivät tapoja hyödyntää tekoälyä hajautetuissa järjestelmissä samalla, kun lohkoketjuja käytetään tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuuden varmistamiseen.
Yksi näkyvimmistä tutkimuksista julkaistiin toukokuussa 2026 nimellä DeepFake Forensics AI, jossa Ethereum-verkosta pyritään rakentamaan alustaa, joka voisi toimia tulevaisuudessa digitaalisen luottamuksen perustana. Yksi merkittävimmistä käyttökohteista liittyy deepfake-sisältöihin, joiden määrä on kasvanut nopeasti tekoälytyökalujen kehittymisen myötä. Verkossa leviää yhä enemmän tekoälyllä luotuja videoita, ääniä ja kuvia, joiden aitoutta on vaikea arvioida. Tutkimuksessa tekoäly analysoi sisältöä ja tunnistaa mahdollisia väärentämisen merkkejä, minkä jälkeen sisältöön liittyvä todistusaineisto tallennetaan lohkoketjuun muuttumattomaan muotoon. Tällaisen järjestelmän avulla voitaisiin tulevaisuudessa todentaa esimerkiksi uutismateriaalin, oikeudellisten dokumenttien tai muiden digitaalisten aineistojen alkuperä.
Samaan aikaan Ethereumin kehittäjät pyrkivät parantamaan verkon turvallisuutta ja käytettävyyttä. Toukokuussa 2026 julkaistiin uusi turvallisuusstandardi Clear Signing, jonka tarkoituksena on vähentää käyttäjiin kohdistuvia huijauksia ja estää haitallisten transaktioiden hyväksymistä. Kehityksen taustalla on ajatus siitä, että lohkoketjujen laajempi käyttöönotto edellyttää entistä parempaa käyttäjäturvallisuutta sekä luotettavampia toimintamalleja. Tällä hetkellä monissa kryptolompakoissa käyttäjä hyväksyy transaktioita näkemällä vain sekavaa teknistä dataa tai pitkää heksakoodia, esimerkiksi: 0xa9059cbb000000000000…
Useimmat käyttäjät eivät oikeasti tiedä, mitä hyväksyvät. Huijarit hyödyntävät tätä lähettämällä transaktioita, jotka näyttävät harmittomilta mutta voivat tyhjentää lompakon tai antaa hyökkääjälle oikeudet tokeneihin.
Clear Signing muuttaa tämän näyttämään ihmisen luettavalta tekstiltä, seuraavasti:
“Vaihda 100 USDC → 0.05 ETH”
tai:
“Anna sovellukselle lupa käyttää kaikkia tokeneitasi”
Näin käyttäjä näkee oikeasti mitä on hyväksymässä ennen allekirjoitusta.
Kehityksellä on kuitenkin myös varjopuolensa. Samat tekoälytyökalut, jotka auttavat tunnistamaan huijauksia, voivat myös tehdä niistä entistä uskottavampia. Kevään 2026 aikana on raportoitu useista tapauksista, joissa tekoälyllä luotuja videoita ja ääniä on käytetty kryptohuijauksissa. Rikolliset ovat hyödyntäneet tunnettujen henkilöiden digitaalisia kopioita saadakseen sijoittajat lähettämään varojaan huijaussivustoille. Lisäksi tekoälyä käytetään yhä enemmän kyberhyökkäysten automatisointiin, mikä kasvattaa sekä kryptomarkkinoiden että muiden digitaalisten palveluiden turvallisuusriskejä.
Markkinoilla uskotaan, että tekoäly tarvitsee tulevaisuudessa hajautettuja ratkaisuja datan hallintaan, identiteetin todentamiseen ja digitaalisten omaisuuserien käsittelyyn. Tämän vuoksi monet näkevät lohkoketjut luonnollisena osana tekoälyyn perustuvaa tulevaisuuden infrastruktuuria. Samalla AI-teemaan liittyvät kryptoprojektit ovat keränneet runsaasti pääomaa ja nousseet sijoittajien seurantalistoille.
Toivottavasti seuraavien vuosien aikana nähdään yhä enemmän palveluita, joissa tekoäly ja lohkoketjut toimivat rinnakkain ratkaisemassa ongelmia, joihin kumpikaan teknologia ei yksin pysty vastaamaan.
Joni Hjelm
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen.
