On todella vaikea nähdä, miksi osakepalkkioita pitäisi rahoittaa ilmaisanneilla yhtiölle, muutoin kuin startup-yhtiöissä, joissa kassavarat tarvitaan investointeihin.
Suomen Osakesäästäjät on kautta aikojen suhtautunut varsin kriittisesti suunnattuihin anteihin, ja oikein hyvällä syyllä. Lähtökohtaisesti kaikkia osakkeenomistajia tulisi kohdella tasapuolisesti, mutta niin kuin nimikin sanoo, suunnatuissa anneissa kohderyhmänä on ainoastaan jokin tietty taho, eivät kaikki. Pörssiyhtiöt hakevat lähes poikkeuksetta yhtiökokouskutsuissa valtuutusta näiden järjestämiseen ja me omistajat hyväksymme ne kuin kumileimasimella – mukisematta.
Toki yrityskauppatilanteessa suunnatuista anneista on kiistatta etua, mikäli kauppa on kaikkien osakkeenomistajien edun mukaista. Mutta aika usein samaa valtuutusta käytetään avainhenkilöiden ja johdon palkitsemiseen. Käytännössä yhtiö laskee liikkeeseen uusia ilmaisia osakkeita itselleen suunnatusti, ja käyttää nämä palkitsemiseen. Kun anti on vastikkeeton, on siihen oltava Osakeyhtiölain mukaan erityisen painava taloudellinen syy ja lisäksi annin on oltava kaikkien osakkeenomistajien eduksi.
Yhtiö voi hankkia palkitsemiseen tarkoitettuja osakkeita joko suunnatulla ilmaisannilla tai ostamalla osakkeet pörssistä. Suunnatun annin myötä vanhojen osakkeenomistajien omistusosuus laskee ja palkitsemisesta tulee pysyvä tulonsiirto osakkeiden vastaanottajille. Osa yhtiön tuloksesta ja osingosta ei nimittäin enää kuulu sen vanhoille osakkeenomistajille, jolloin esimerkiksi osakekohtaisen tuloksen ja osingon kasvu hidastuu. Vaikutus nähdään vielä kymmenien vuosien päästä. Ei kuulosta reilulta, eikä herätä luottamusta. Yhtiön ostaessa osakkeet markkinoilta, vastaavaa laimennusvaikutusta ei nähdä, ja kulu on kertaluonteinen niin kuin pitääkin.
On todella vaikea nähdä, miksi osakepalkkioita pitäisi rahoittaa ilmaisanneilla yhtiölle, muutoin kuin startup-yhtiöissä, joissa kassavarat tarvitaan investointeihin. Olimme siinä uskossa, että suunnatut annit palkitsemistarkoituksessa saattoivat olla muutaman yhtiön päähänpisto, mutta kävi ilmi, että tämä on Suomessa melko laaja ilmiö, jonka yleisyys kasvaa. Herää kysymys, miten tällainen menettely voi olla kaikkien osakkeenomistajien eduksi, ja onko bonusten rahoittaminen ilmaisanneilla osakeyhtiölain tarkoittama erityisen painavaa taloudellinen syy?
Koska Suomen Osakesäästäjien tehtäviin kuuluu myös edunvalvonta, olimme tästä yhteydessä muutamaan pörssiyhtiöön. Halusimme ymmärtää taustoja ja ehdotimme, että palkitsemiseen tarkoitetut osakkeet mieluummin ostettaisiin markkinoilta. Osallistuimme jopa liittona yhden pörssiyhtiön yhtiökokoukseen, missä nostimme esille tämän kysymyksen perusteluineen. Kävi ilmi, että aika moni muu omistaja olikin ihmetellyt samaa, ja saimme paljon tukea. Positiivista kyllä, yhtiön hallituksen puheenjohtaja lupasi hallituksen vakavasti harkitsevan ehdotustamme.
Ehkä suunnatut annit ovat melko yleisiä, koska laki on tässä kohtaa liian lepsu tai jotenkin epäselvästi muotoiltu? Tai ehkä suunnattujen antien pitkäaikaisia vaikutuksia on yksinkertaisesti aliarvioitu tai ymmärretty väärin? Vai ovatko kustannussäästöt loppupelissä olleet ratkaisevia?
Niin tai näin, toivomme, että jokaisen pörssiyhtiön hallituksen kynnys hyödyntää suunnattuja anteja palkitsemiseen tarkoitettujen osakkeiden rahoittamiseen olisi erittäin korkea. Koska suunnatut annit aina poikkeavat omistajien tasavertaisuudesta, on asialla merkitystä myös luottamuksen kannalta. Luottamus pitää ansaita – jokaisena päivänä. Jatkamme tästä keskusteluja pörssiyhtiöiden kanssa.
Svenne Holmström
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.
