Miljoonia bitcoineja on kadonnut ikuisesti. Omistaja kuoli eikä kukaan tiennyt, miten varoihin päästään käsiksi. Suomalaisilla on hallussaan arviolta viisi miljardia euroa kryptovarallisuutta. Kryptovarojen perintösuunnittelu on aihe, josta puhutaan hämmästyttävän vähän.
Suomessa on tutkimuksesta riippuen arviolta noin 400 000–500 000 kryptovarojen omistajaa eli noin 10 prosenttia aikuisväestöstä. K33 Research -tutkimuslaitoksen keväällä julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisten yhteenlaskettu kryptovarallisuuden määrä on arviolta noin 5 miljardia euroa. Kryptoadaptaation edelleen yleistyessä ja niiden markkina-arvon kasvaessa kryptovarojen perintösuunnittelu on aihe, joka tulee koskettamaan yhä useampaa ja johon kannattaa kiinnittää huomiota.
Mikäli perheenjäsenesi sijoittaa bitcoiniin tai muihin kryptovaroihin, tietävätkö perilliset, miten varoihin päästään konkreettisesti käsiksi perunkirjoituksen ja perinnönjaon yhteydessä? Tunnistaako perillisesi laitelompakon ja tietääkö hän pin-koodin tai mikä merkitys on 24 englanninkielisellä sanalla? Tietääkö puolisosi, missä eri kryptopörsseissä käyt kauppaa tai missä kännykkälompakossa säilytät meemikolikoitasi? Onko tämän päivän säilytysratkaisusi olemassa edelleen myös vaikkapa kymmenen vuoden päästä? Tämän päivän muutamien satasten arvoiset kolikot saattavat olla vuosien päästä huomattavasti arvokkaampia.
Miksi bitcoin on eri asia kuin muut perinnöt?
Perinteisten omaisuusluokkien testamenttaus ja siirto jälkipolville on teknisesti yksinkertaista. Pankit toimittavat tiedot tilisaldoista ja rahastoista. Kiinteistöt ja asunnot löytyvät sähköisistä rekistereistä. Osakkeet on rekisteröity arvo-osuustilille. Perintöastiat ja -piirongit kulkevat muuttolaatikoiden mukana.
Bitcoinin turvallinen säilyttäminen ja jälkipolville eteenpäin siirtäminen ei aina ole yhtä yksinkertaista. Bitcoinit eivät ole missään yleisessä rekisterissä, ja perillinen ei välttämättä edes tiedä bitcoinomistuksista. Bitcoinia ei voi siirtää testamentissa samoin kuin rahaa ja osakkeita. Ei ole olemassa asiakaspalvelua, johon ottaa yhteyttä. Ei voida kirjoittaa ”jätän bitcoinit puolisolleni” ilman, että myös kerrotaan miten niihin päästään käsiksi.
Itsesäilytys vai kryptopörssi – kumpi on perinnön kannalta parempi?
Bitcoinin ja kryptovarojen säilytykseen on periaatteessa kaksi eri tapaa, itsesäilytys tai ulkopuolisen palvelun käyttö. Itsesäilytyksessä bitcoinia hallinnoidaan yksityisavaimella, jonka selkokielinen muoto on 24 sanan siemenlause. Siemenlausetta voidaan säilyttää paperilla, metallilevyllä, muistissa tai laitelompakossa ja sen turvalliseen säilytykseen ulkopuolisilta katseilta ja kameroilta tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Bitcoinien säilytyksen voi myös ulkoistaa kotimaisille kryptovarapalveluntarjoajille, jotka toimivat Finanssivalvonnan CASP-toimiluvan alaisina ja tarjoavat suomenkielisen asiakaspalvelun ja turvallisen toimintaympäristön. Toisin kuin kotimaiset toimijat, ulkomaiset kryptopörssit eivät saa automaattisesti tietoa suomalaisen asiakkaansa menehtymisestä, kryptokolikoiden metsästäminen jää perillisten vastuulle.
Mitä käytännössä kannattaa tehdä?
Monesti suositellaan tehtäväksi digitestamentti digitaalisen jäämistön varalta. Bitcoinin ja muiden kryptovarojen tapauksessa on hyvä miettiä oman kryptovaradokumentin laatimista, joko erillisenä paperina tai lisäyksenä itse testamenttiin. Vähintäänkin on hyvä kirjoittaa perillisille ”aarrekartta” -ohjedokumentti, jossa kerrotaan mitä kryptovaroja on, missä avaimia säilytetään, mitä ohjelmistoa tarvitaan ja kehen ottaa yhteyttä teknistä apua varten. On myös hyvä kertoa, mitä kryptopörssejä tai mitä muita kryptopalveluita käyttää.
Kehittyneempi tekninen ratkaisu on ns. multisig-rakenne, jossa yksityisavaimet on hajautettu eri osapuolille. Yksi avain voisi olla asianajajalla, yksi luotetulla henkilöllä ja yksi itsellä. Multisig-rakenteessa kryptovaroja ei voi siirtää ilman useamman osapuolen suostumusta. Kukaan yksittäinen taho ei pysty käyttämään varoja yksin, mikä suojaa myös huijauksilta.
Myös verokarhu on kiinnostunut kryptokolikoistasi. Bitcoin on Suomessa verotuksessa omaisuutta siinä missä kiinteistö tai osakekin. Perintövero määräytyy kuolinpäivän arvon mukaan mutta itse perintövero maksetaan vasta myöhemmin. Mikäli kryptovarojen arvo on sittemmin laskenut, perillinen on maksanut veroa arvosta, jota ei enää ole. Kun perillinen myöhemmin myy bitcoinin, hankintamenona käytetään sitä arvoa, josta perintövero on jo maksettu, joten kaksinkertaista verotusta ei synny.
Bitcoinien määrä maailmassa ei kasva, mutta kadonneiden kolikoiden määrä kasvaa hiljalleen. Toisin kuin verkkopankin salasanalistan unohtaminen, kryptovarojen menettäminen on pysyvää ja peruuttamatonta.
Suomalaiset ovat tunnetusti teknisesti valveutuneita. Paradoksaalisesti juuri tämä voi olla myös heikkous. Moni bitcoiniin teknisesti syvälle perehtynyt saattaa unohtaa, etteivät omaiset välttämättä ymmärrä sitä lainkaan. Yksinkertaisella pienellä askeleella voit toimia osaltasi paremmin. Kirjoita omaisillesi lyhyt ohjedokumentti. Ei avaimia, ei salalauseita – pelkästään tieto siitä, että mistä kryptokolikot löytyvät ja kehen ottaa yhteyttä, jos jotain tapahtuu. Tämä yksi paperi voi olla arvokkaampi kuin palanen kultaa.
Anton Räsänen
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
